Yleensä saan inspiraation resepteihin miettimällä erilaisia makuyhdistelmiä. Nyt tapahtui kuitenkin jotain poikkeuksellista. Ensinnäkin, olen ihan koukussa Pinterestiin. Ah, niin ihanaa yksipuolista ja kaunista kuvavirtaa. En juuri osallistu millään tavalla. Kunhan katselen ja pinnailen vain.
Syysreseptejä ideoidessani törmäsin toinen toistaan kauniimpiin kuviin uunissa kypsennetystä ratatouille-kasvispadasta. Tämä muoto- ja värineurootikko oli pissata alleen. Vihreät, kellertävät ja punaiset viipaleet harmonisissa riveissä ja spiraaleissa. Tuota on pakko testata!
Kasvisten hinta vähän kirpaisi, koska mitään kovin järkevää sesonkiruokaahan tämä ei ole, kun tomaattien hinnatkin alkavat taas huidella pilvissä. Tyydytys, jonka sain kasvisviipaleiden järjestelystä, oli kuitenkin joka sentin arvoinen. Ja ei nyt saatana naureta siellä. Minä olen ihminen, joka ahdistuu suuresti, jos kengät ovat mustat ja laukku ruskea. Se on niin tuskallista, että alkaa oikein syyhyttää pelkkä ajatuskin, yh!
Mutta takaisin aiheeseen. Uunissa kypsennetty ratatouille on helppo ruoka, koska se ei vaadi juuri muuta tekemistä kuin kasvisten paloittelun ja tomaattimurskan maustamisen. Sitten vain koko komeus uuniin miedolle lämmölle muhimaan. Loppuvaiheessa hieman nesteen lisäilyä, mutta ruoka valmistuu itsekseen samalla, kun puuhailet jotain muuta. Tämä on kiva viikonlopun slow food kokille, joka ei jaksa uuttaa kymmeniä erilaisia liemiä, mutta jolla on aikaa odotella ruoan kypsymistä.
Liedellä kypsennettävään ratatouilleen ei yleensä tule tomaattimurskaa, koska kasviksista irtoaa kannen alla nestettä. Uuni-ratatouilleen tein kuitenkin pohjalle yksinkertaisen kastikkeen Muttin tomaattimurskasta, valkosipulista ja mausteista. Kasvikset paahtuivat, mutta lopputulos ei ollut kuiva.
Ratatouillessa käytetyt yrtit vaihtelevat hieman ohjeiden mukaan. Valitsin omat suosikkini timjamin ja basilikan, mutta oreganokin sopii pataan hyvin. Rosmariinia en viitsinyt käyttää, koska halusin antaa tilaa kasvisten omille aromeille, ja rosmariini olisi ollut liian tymäkkä mauste.
Kasvismuhennokset ovat perheemme suosikkeja, joten tein saman tien kaksi vuoallista. Suhteutin raaka-aineiden määrät kuitenkin sellaisiksi, että annos mahtuu yhteen suureen uunivuokaan.
Uunissa kypsennetty ratatouille
4−6 lisukeannosta:
- 1 tölkki laadukasta tomaattimurskaa/tölkkitomaatteja esim. Mutti
- suolaa
- mustapippuria
- sokeria
- 2−4 valkosipulinkynttä
- 1 munakoiso
- 1 kesäkurpitsa
- 1 keltasipuli
- 1 punainen paprika
- 2 tomaattia
- reilu kourallinen tuoretta timjamia
- reilu kourallinen tuoretta basilikaa
- 2 desiä vettä
- oliiviöljyä
- Itketä munakoiso ja kesäkurpitsa noin tunti ennen ruonlaiton aloittamista. Pese kasvikset ja leikkaa ne noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi. Halkaise siivut vielä kahtia puolikuun muotoisiksi. Levitä pöydälle talouspaperia ja ripottele sen päälle suolaa. Pane viipaleet paperin päälle ja ripottele niiden päälle vielä hieman suolaa. Puristele kasvikset varovasti kuiviksi, kun niiden päälle on herunut nestettä.
- Tee seuraavaksi kastike. Kaada tomaattimurska uunivuoan pohjalle. Rouhi joukkoon mustapippuria, suolaa ja hieman sokeria. Sekoita hyvin ja tarkista maku. Älä liioittele suolan määrässä, sillä myös itketetyissä kasviksissa on suolaa. Kuori ja silppua valkosipuli ja sekoita se kastikkeeseen. Revi kastikkeen päälle vielä reilusti timjamia ja basilikaa.
- Leikkaa paprika, tomaatti ja keltasipuli ohuiksi siivuiksi ja kahtia puolikuun muotoisiksi paloiksi. Asettele sipuli-, tomaatti-, paprika-, kesäkurpitsa- ja munakoisoviipaleita vuokaan tiiviisti peräkkäin, palojen pyöreä puoli ylöspäin.
- Lorauta ratatouillen päälle lopuksi oliiviöljyä, pieni ripaus suolaa ja pippuria sekä yrttejä. Kypsennä pataa uunin alatasolla 170 asteessa, kunnes kasvikset saavat paahtopinnan. Lorauta vuokaan tilkka vettä, laske lämpötila 150 asteeseen ja anna muhia vielä puolisen tuntia. Mitä pidempään munakoiso ja kesäkurpitsa saavat kypsentyä, sitä maukkaampia niistä tulee. Tarjoa ratatouille esimerkiksi riisin, pastan, kalan tai vaalean lihan kera.
A ai. On se kiva ottaa tällaisia valokuvia ja syödä sen jälkeen lounaaksi koiranruokaa muistuttava mössö pakasterasiasta. No se oli oikeesti hyvää. Tein eilen ruoaksi paahdettua bataattia ja sipulia sekä kasvispihvejä. Mutta kun ne sulloi pieneen Tupperwareen, lopputulos ei ollut enää seuraavana päivänä mitään estetiikan ilotulitusta.
Fiksuna likkana tajusin tehdä tämän safkan jo päivällä, kun valoa vielä riitti. Oli kiva lähteä sen jälkeen lenkille ja tulla pikkupakkasesta kotiin ihanien tuoksujen ääreen.
Marraskuu ei ole muutenkaan jurppinut ja tuntunut yhtä hankalalta kuin ennen. On ollut paljon kaikenlaista kivaa menemistä ja tekemistä sekä hauskoja töitä, jotka eivät näännytä. Lähipäivinä tiedossa on muun muassa rapsaa Tampere Food Clubin bloggaajien baari- ja ravintolakierrokselta. Viisi paikkaa illassa, ei paha. Seuraavana aamuna suussa maistui erikoiselta ja Instagramini My Story oli täynnä sönkkäystä milloin minkäkin paikan vessasta. Oh lord.
Nauroin saatanasti. Toteutuslistalle meni.
Nää on vakavia asioita! Lisäksi tunnen fyysistä kipua, jos yksikin kynsistäni on viilattu epäsymmetrisesti.
Juuri aiemmin tänään mietin että ratatouillea vois tehdä joku päivä. Taidankin hyödyntää sun ohjetta loppuviikosta. Miehelle kyllä tarvitsee kokkailla jotain muuta. Onni on satokausi ja kotimaiset tuoreet kasvikset ❤️.
Jos mies ei tyydyty ratatouillesta, paistapa lisukkeeksi vaikka kalaa tai kanaa. Ihan simppelisti uunissa, päälle vähän sitruunamehua, oliiviöljyä, suolaa ja pippuria.
Rattis on ollut lempiruokiani vuosikaudet. Mä rakastuin tähän itse asiassa yliopiston ruokalassa! Ja jos jaksaa tuolla tavalla vähän asetella, ruoka on vieläpä tosi kaunis, jos viikonlopun kattaukseen haluaa vähän juhlavuutta.
Pingback: KESÄKURPITSATALKOOT – Liemessä