Martha Stewart -maniani sen kuin jatkuu. Joka päivä on pakko näperrellä jotain pientä joulumurkinaa. Naposteltavien tekeminen on mukavaa, koska niiden raaka-aineet eivät ole yhtä kalliita kuin lämpimissä ruoissa tai monimutkaisissa leivonnaisissa. Jos kokeilu menee pieleen, ainakaan kukkaro ei rasitu liikaa. Monet naposteltavat säilyvät pidempään kuin leivonnaiset ja ruoka, mikä sopii pienessä taloudessa elävälle.
Tänään tein ison kulhollisen paahdettuja pähkinöitä. Näiden tekeminen on todella helppoa ja nopeaa, eikä kovin suuren mokailun vaaraa ole. Pähkinöissä saa olla reilusti makua, koska niitä ei ole tarkoitus pupeltaa isoja määriä kerralla, vaan napsia hitaasti nautiskellen.
800 – 1000 grammaa erilaisia pähkinöitä (esim. manteleita, cashew-pähkinöitä ja maapähkinöitä)
2 – 3 teelusikallista suolaa
2 teelusikallista kanelia
ripaus mustapippuria
2 ruokalusikallista juoksevaa hunajaa
1 – 3 teelusikallista chilijauhetta (vahvuudesta ja omista mieltymyksistä riippuen)
loraus oliiviöljyä
Jotta kuivat mausteet sekoittuisivat kunnolla ja tarttuisivat tasaisesti pähkinöihin, kaada ensin pähkinät ja kaikki kuivat mausteet samaan astiaan. Pyörittele, möyhi ja helisyttele kunnolla.
Vuoraa uunipelti leivinpaperilla ja kaada pähkinät tasaisesti pellille. Astian pohjalle jää suuri satsi mausteseosta. Kaada se tasaisesti pähkinöiden päälle ja sekoittele taas. Kaada hunaja ja oliiviöljy ohuena, tasaisena nauhana pähkinöiden päälle. Ja sekoita vielä kerran. Sekoittelun tärkeyttä ei voi korostaa liikaa, koska muuten mausteet pakkautuvat pariksi klöntiksi, ja osa pähkinöistä jää mauttomiksi.
Paahda pähkinöitä uunin alatasossa noin 225 asteessa (kiertoilmauunissa 200 astetta riittää) noin 15 – 25 minuuttia. Minuutilleen tarkkaa paahtoaikaa on mahdoton sanoa, koska uunien teho vaihtelee, ja pellin muoto ja kokokin vaikuttavat paahtumiseen. Kurkistele välillä uuniin, sekoittele pähkinöitä ja seuraa pinnan ruskistumista.
Anna valmiiden pähkinöiden jäähtyä pellillä ja irrottele suurimmat hunajaklöntit pähkinöistä. Ja ei kun lasillinen tuhtia jouluolutta käteen, jalat tuolille ja pähkinöitä mutustelemaan.
Hunajan tilalla voi käyttää sokeria. Tumma ruokosokeri sopii parhaiten. Myös siirappi on oiva vaihtoehto. Chilin määrä riippuu omasta toleranssista. Meillä syödään tulisia ruokia, mutta näihin pähkinöihin halusin vain hiukan potkua, joten käytin vajaat 2 teelusikallista keskivahvaa kuivattua chiliä, jonka murskasin morttelilla mahdollisimman pieneksi. Marketin maustehyllyn chilijauheet ovat yleensä laimeimmasta päästä, kun taas naga morichia riittää jo vajaa puoli teelusikallista.
EDIT: Kuten ohjeessa mainitsenkin, arvioimani paahtoaika on vain arvio, joka perustuu omaan näppituntumaani kiertoilmauunillamme. Paahdoin siis pähkinöitä reilun vartin 200 asteessa uunin alatasolla. Tavallisella uunilla paahtoaikaa kannattaa ehkä lyhentää, kommenteissa on ehdotettu myös paahtamista keskitasolla kärähtämisen välttämiseksi. Mitä pienempi pähkinäsatsi, sen pienempi myös paahtoaika.
Minä tein liki kilon annoksen, joten paahtumisessa kesti pidempään kuin esim. käytettäessä pientä määrää pehmeitä pähkinöitä, kuten cashewpähkinöitä. Omat aistihavainnot lienevät paras opas. Kurkistele uuniin, raota välillä luukkua ja halutessasi pyörittele pähkinöitä vielä paahtovaiheessakin, jotta lopputulos olisi mahdollisimman tasainen.
Haista vittu! Vittu mikä paistoaika.
Kiitos palautteestasi Parska! Valitettavasti toiveesi on fysiologisesti mahdoton, ei näin vanha täti enää veny haaroihinsa. Mukavaa, että pähkinöiden paahtoaika herättää ihmisissä näin voimakkaita tunteita. Kunpa minäkin oppisin tuon saman asenteen, Parska. Elämä olisi silloin kovin paljon täyteläisempää ja jännittävämpää, kun näin pienet asiat synnyttäisivät noin voimakkaita tunteita ja mielipiteitä. Pidä toi!
Kuulostaa ja näyttää houkuttelevan hyvältä ja sopivasti joulun odotteluun sopivalta. Viikonloppuna kokeilen!!! 😀
Minäkin laitan taas uuden satsin paahtumaan. Eihän tässä ole jouluun enää kuin ööö vähän yli 30 päivää?
Pakko ensinnäkin sanoa, että asenteesi negatiiviseen palautteeseen on niin loistava, että nauroin melkein ääneen.
Mutta asiaan: Resepti kuulostaa oikein hyvältä, voisin kokeilla kyllä koska tajusin juuri, että omatekoiset chilipähkinät voisivat olla oikein hyvä joululahja/osa siitä isälleni, joka pitää sekä pähkinöistä että chilistä. Toivottavasti löydän kuorettomia maapähkinöitä 😀 Ja kunnollista chiliä. Ja toivottavasti osaan suhteuttaa ainekset noin kolmasosamäärään tuosta, koska pähkinät tulisivat vain isälle mahdollisen voimakkaan tulisuutensa vuoksi. En taida itse edes koemaistaa, pitänee laittaa joku muu asialle krhm. Isä kun harrastaa chilejä enemmänkin, niin taitaa upota tulisemmatkin pähkinät.
Mutta niin, kiitos tosiaan reseptistä, jos saan näitä tehtyä niin koitan muistan tulla kertomaan miten onnistuivat 🙂
Jos pelkäät chilin tulisuutta, korvaa se cayannepippurilla. Ihan semmoisella marketin Santa Marialla. Niiden tulisuus on aina tasaista, toisin kuin etnisten kauppojen chilien, jotka ovat aina enemmän tai vähemmän ylläreitä. Käytä cayannea pienen pieni ripaus, tyyliin teelusikallinen isoon satsiin.
Tarkkojen määrien arvioiminen on aina aivan helvetillistä. Mä olen tosi tarkka vain leipoessani, mutta aina kun kokkaan jotain muuta, mittaan ainekset sillä kuuluisalla perstuntumalla, heittelen ripauksia ja kourallisia ja maistelen.
No niin, pähkinät tehty. Ja koska isäni voi syödä Naga Morichiakin ilme melko värähtämättä, niin käytin hänen itse kasvattamaansa habaneroa jauheena. Ei hän siis vielä tiedä, ketä varten pyytämäni jauhe oli. Jauhetta laitoin koko annokseen (n. 400g) kai vähän yli neljäsosan teelusikallisesta, puolitin annoksen (poikaystävälle jätän tämän miedomman osan) ja laitoin isälle tuleviin vielä kolmasosan siitä 1/4 teelusikasta. Koemaistajassa eli poikaystävässäni tulisempi puolikas aiheutti vähän ärräpäitä, mutta eiköhän isä kestä 😀 Itse en uskaltanut maistaa missään vaiheessa, mutta maku koemaistajan mukaan oli hyvä.
Niin ja sellainen huomio vielä, että itse pidin noita kai jopa vähän alle 15min uunissa, mutta muutama pähkinä keskeltä vähän tummui liikaa. Hassua. Toivottavasti muut ovat paahtuneet hyvin, en tosiaan uskalla itse maistaa joten en yhtään tiedä. Mutta noh, ehkä ne joka tapauksessa kelpaavat.
Toi paahtoaika riippuu ihan uunistakin. Musta tuntuu, että meidän kiertoilmauuni elää välillä omaa elämäänsä.Yleensä hoidan kypsentämisenkin ns. perstuntumalla, eli kurkin vain vimmatusti, mitä lasin takana tapahtuu.
Chilien tulisuus on samalla tavalla raivostuttava asia, kun mikään lajike ei oikein koskaan ole täysin tasalaatuinen. Tulisuus ja makeus saattavat vaihdella saman lajin chileissäkin vuosittain ja saman kasvin eri hedelmien kesken. Ja ruoanlaitossa oman hankaluutensa hommaan tuo sekoittaminen, tai siis sen vaikeus. Vaikka chili olisi kuinka hienona jauheena, se on usein hankala sekoittaa ruokaan täysin tasaisesti (paitsi keittoihin). Ruoassa saattaa olla miedompia kohtia ja aivan karmeita ”pommeja”, siis kohtia, joihin on sattunut kökkäre chiliä, vieläpä siementä. Olen huomannut tämän etenkin Jack The Roosterin chilikattauksissa. Poppamies Marko Suksikin myönsi, että ruokien tulisuuden pisteyttäminen on joskus todella vaikeaa em. haasteiden vuoksi. Joskus todella tuliseksi rankattu ruokalaji on ollut mukiinmenevän mausteinen, ja 1-2 tähden mieto alkupala aivan karmea tulipommi.
Näköjään tämäkin uuni elää vähän omaa elämäänsä. Suurin osa pähkinöistä nimittäin oli yläpuolelta nätisti paahtuneita, mutta äsken aloin sekoittaa niitä ja huomasin, että melkein kaikki ovat aivan mustia alapuolelta – vaikka paahtoaika ei tosiaan ollut pitkä. Siis sen verran mustia, että luulisin niiden maistuvan melkoisen kärähtäneiltä. Onneksi vähän pellistä irti olleet pähkinät eivät ole kärähtäneet, joten yritän nyt karsia tuolta talteen edes 150g. Eihän niistä nyt niin nättejä tule kun puolitan niitä ja lisäksi tuohon nyt menee todella tulisempia ja vähemmän tulisia sekaisin, mutta toivottavasti ne silti kelpaavat. Käytin siis vain cashewpähkinöitä. Mutta ehdottaisin siis, että laittaisit ohjeeseen huomion, että nuo voi paistaa myös keskitasolla jos pelkää kärähtämistä. Silloin paahtoastetta on helpompi seuratakin.
Olen kokenut myös tuon epätasalaatuisuuden, on vähän jännä tunne kun maistaa ruokaa joka ”ei nyt yhtään tulinen ole”, mutta itselle osuukin hirveän tulinen kohta. Onneksi minun ei tästä kovasti tarvitse huolia koska niin vähän chiliä käytän, ja isä varmaan kestää sen.
Hei sellainen varmistus, että käytitkö leivinpaperia? Mä käytän aina paistaessani/paahtaessani mitä tahansa uunissa, mainitsin sen yhdessä lauseessa tuossa ohjeessakin, mutta en tajunnut erityisesti korostaa. Voisin kuvitella, että pelkkää peltiä käytettäessä kärähtämisvaara on suurempi, koska sokeri ja hunaja palavat niin helposti pohjaan.
Käytin! Tosin kun luin tätä reseptiä uudestaan, niin tajusin etten ollut aiemmin huomannut sitä, että niitä olisi pitänyt välillä uunissakin sekoitella. Ehkä sitäkin olisi reseptissä hyvä korostaa. Outoa kyllä silti, että noin lyhyessä ajassa paloivat niin pahasti. Ehkä uunillani oli huono päivä tai jotain. Mutta sentään sain siinä ennen paistamista kuorrutteen sekoitettua pähkinöihin hyvin, vaikka sekoitin kaikki ainekset kulhoon ensin ja sitten pyörittelin pähkinöitä niissä. Habanerojauhe kun pöllyää niin helposti ympäriinsä, etten uskaltanut käsitellä sitä kuivana yhtään enempää kuin oli pakko.
Nyt oli kyllä huono resepti. Paistoaika ainakin otettu ihan hatusta, jatkakaa googlettamista ihmiset!
Sorry, mutta nyt heitän pallon takaisin ihan itsellesi. Tästä paahtoajasta on nyt jauhettu tässä useiden kommenttien verran. Lisäsin myös jälkikäteen loppuun huomautuksen, että vaikka minun uunillani vartti 200-asteisen uunin alatasossa toimii, käyttäkää aistejanne. Katselkaa uuniin ja raottakaa välillä luukkua. Eli: jatkakaa a.) oman järkenne käyttöä b.) reseptien huolellista lukemista ihmiset.
10min uunissa ja koko kämppä savussa huhhuh, kannattaa kytätä ihan uunin vieressa koko ajan.
Pitäisi varmaan vaihtaa näiden pähkinöiden nimeksi nuts from hell, kun tuntuvat aiheuttavan niin kovasti harmia.
Täällä on muuten hyvän kuuloisia vinkkejä paahtogurulta. Itse aion kokeilla ainakin tuota pähkinöiden maustamista vasta paahtamisen jälkeen: http://noidankoto.blogspot.fi/2013/12/siementen-ja-pahkinoiden-paahtaminen.html
Kiitos maustamisvinkeistä! Kanelia en ois osannut aatellakaan. Hunajakin on jostain syystä jäänyt tähän asti. Nyt molemmat kokeiluun!
Kaneli on nykyään yksi lempimausteistani. Parilla Kreetan-reissulla olen oppinut käyttämään sitä ihan eri malliin etenkin uuniruoissa. Ja yleensäkin makea+suolainen+ripaus tulisuutta on kombo, joka ei kauhean herkästi petä. Nyt sitten vain uuninluukulle kyttäämään, etteivät nutsit kärähdä tämän meikäläisen saatanallisen ohjeen turmelemina. 😀
Mokaamisriski ei ole suuri – hih, minäpä onnistuin! Liian pieni satsi pähkinöitä uunissa, kärtsäsi kahdeksassa minuutissa. Tänä vuonna ei taideta syödä chilipähkinöitä 😀 ihana ohje kyllä, jos ens vuonna uudestaan
Hah, tämä on ainoa ohjeeni, joka tuntuu aiheuttaneen ihmisille ihan hirveästi harmia, en tajua! 😀 Mitä pähkinöitä muuten käytit? Olen huomannut, että esim. cashew kärähtää huokoisuutensa vuoksi helpommin kuin kovempi maapähkinä.
Moikka! Eiks ihmiset usko, että pitää vahtia eihä se nyt sun tai ohjeen vika oo jos sählää pähkinät mustiks Mul ainakii tuli pirun hyvät pähkinät, saatanan hyvä ohje kiitosta vaannaurattaa vieläkii noi kommentit
En minä tajua. Juttelin tästä juuri toisen ruokabloggaajan kanssa, joka oli tehnyt paahdettujen auringonkukansiementen ohjeen melko samalla kypsennysajalla.
Uuneissa on todella paljon eroja. On ihan eri asia kypsentää jotakin pienellä vanhalla uunilla kuin uudella masiinalla tai kiertoilmalla. Ja tuo pähkinöiden laatu ja määrä vaikuttavat myös paahtumiseen. Auringonkukansiement ovat kovia ja paahtuvat hitaammin kuin höttöinen pinjansiemen tai cashewpähkinä.
Erinomainen maustesekoitus ja herkullisia pähkinöitä! Laitoin sekaisin maapähkinöitä sekä pähkinäsekoituspussin, eikä kärähdyksiä tapahtunut. 200 astetta uunin alaosassa ja noin vartti, kerran käännellen.
Jes, en olekaan tullut hulluksi ja tyrkytä ihmisille väkisin aivan paskaa ja toimimatonta ohjetta. Kiva kuulla, että höysteet maistuivat! 🙂
Nyt kyllä kärähti mullakin, vaikka kaikki ohjeet ja kommentit huomioitu. 200 astetta, 6-8 min., sekoiteltu pari kolme kertaa. Näytti siltä, että mausteet paloi pähkinöiden pintaan. Mustan puhuvia kaikki. Olisko niin, että tässä nyt prosessi sakkaa. Ihan vaan ehdotuksena, että kuivia mausteita ei kannata suoraan sekottaa pähkinöihin. Tai jotain.
Omat pähkinäni tosiaan näyttivät juuri tuolta kuin kuvassa. Mausteet eivät siis palaneet pintaan. Mä en valitettavasti keksi tälle mitään selitystä, koska joka kerta, kun olen pähkinöitä tällä tyylillä tehnyt, lopputulos on ollut hyvä ja ulkonäöltään tuollainen kuin kuvissa.
Eksyin tänne reseptejä googlatessa. Suolan määrä tuntui oudon vähäiseltä, onko siis tarkoitus, että näissä ei maistu suola?
Mun mielestä 2-3 tl on aika paljon ja antaa pähkinöihin tuntuvasti suolan makua, kun suolan saantisuositus per päiväkin on vain 1 tl. Mutta ovat toki makuasioita. Mun suuhun suolaa oli tarpeeksi, sitä voi toki käyttää enemmänkin.
Kiitos reseptistä – onnistui hyvin! 🙂
AAAAAH, legendaariset paahdetut pähkinät ja ikimuistoinen keskusteluketju. 😀 Piu, olen tosi onnellinen että onnistuit. <3
Olipas hauska lukea tätä viestiketjua . Kiitos ohjeesta. Taidan kokeilla
Mä olen iloinen, että tämä jaksaa viihdyttää vielä vuosien jälkeen. Nyt alkaa dramaattinen jännitys: miten käy Eijan pähkinöiden? Kiertoilmalla vai ilman, viisi minuuttia vai vartti, chiliä vai ei! Olisi kiva kuulla miten kävi. 😀