Lupauduin kuukausi sitten mukaan Epätrendikkään ruokablogin Suomiruokahaasteeseen. Se oli hyvä veto, koska olemme käyttäneet kotimaisia juureksia vielä enemmän kuin tavallisesti. Nyt jääkaapista löytyi puoli pussia punajuuria, joista halusin loihtia jotain nopeaa uunikalan kylkeen. Tein pyttipannun, jonka pääosassa ei ollutkaan peruna, vaan punajuuri.
Käytin toki myös perunaa, vähän porkkanaa ja suursuosikkiani palsternakkaa. Sipulia, valkosipulia, rosmariinia, suolaa, pippuria ja hunajaa mausteeksi, eikä tämä ruoka oikeastaan muuta kaipaisi.
Olin kuitenkin kastiketuulella. Tykkään yhdistää hunajalla maustetut juurekset vahvaan juustoon, joten murustelin paksun luonnonjugurtin joukkoon vuohenjuustoa. Kammoan sitä paksuina, vahamaisina kiekkoina myytävää haisulia. Sen sijaan kuoretonta, raikasta ja hapanta vuohenjuustoa rakastan. Sitä myydään kaupassa läpinäkyvässä pakkauksessa. Haisuli taas on kätketty yleensä kokonaan kääremuoviin.
Tämä kasvispyttipannu maistuu sellaisenaan tai kalan, lihaisan raakamakkaran, savutofun tai palvikinkun kera. Annoskoko vaihtelee luonnollisesti sen mukaan, syötkö pyttärin pääruokana vai lisukkeena.
Tässä reseptissä ilmoitan punajuuren määrän grammoina, muut kappaleina. Mielestäni punajuurien koko nimittäin vaihtelee älyttömästi. On helpompaa löytää keskikokoinen porkkana tai peruna kuin punajuuri. Jos sinulla ei ole vaakaa, sanoisin, että 8 pientä tai 6 vähän isompaa punajuurta vastaa 400 grammaa.
Jos kuullotan kasviksia vaikka pataan tai kastikkeeseen, käytän öljyä. Kasvikset, kala ja liha saavat kuitenkin kauniin paistopinnan palamatta pohjaan, kun käytät sekä öljyä että voita.
Tällaisessa liemettömässä ruoassa paistoon kannattaa siis käyttää voita, se antaa pyttikseen mehevyyttä ja nätin pinnan. Ja spydärin kaltaiseen ruokaan voi vain kuuluu – asiasta ei edes keskustella!
Punajuuripyttipannu
(4−6 annosta):
- 400 grammaa punajuuria
- 3 porkkanaa
- 3 perunaa
- pieni palsternakka
- 1 keltasipuli
- 2−4 valkosipulinkynttä
- 1 ruokalusikallinen juoksevaa hunajaa
- 1 rosmariininoksan havut silputtuina/1 teelusikallinen kuivattua rosmariinia
- suolaa
- mustapippuria
- iso nokare voita ja loraus öljyä paistamiseen
Vuohenjuusto-jugurttikastike:
- 4 desiä paksua luonnonjugurttia, esim. turkkilaista tai kreikkalaista
- 100 grammaa kuoretonta vuohenjuustoa
- ripaus suolaa
Lisukkeeksi:
- suolakurkkuja
- hunajaa
- Tee ensin kasike, jotta se ehtii makustua, kun paistat pyttipannun. Kaada jugurtti tarjoilukippoon. Murustele vuohenjuusto sormin joukkoon. Maistele ja lisää pieni ripaus suolaa. Älä liioittele suolan määrässä, sillä vuohenjuusto on suolaista. Peitä kippo kelmulla ja nosta kastike jääkaappiin vetäytymään.
- Esivalmistele kasvikset. Kuori punajuuret, palsternakka, perunat ja porkkanat. Kuutioi kasvikset tasakokoisiksi lohkoiksi, jotta pyttipannu kypsyy tasaisesti. Kuori ja silppua kelta- ja valkosipuli pieneksi hakkelukseksi. Irrottele rosmariininhavut oksasta ja leikkaa havut saksilla tai veitsellä silpuksi.
- Kaada paistinpannuun loraus öljyä ja reilu nokare voita. Lisää pannulle kelta- ja valkosipuli ja kuullota pari minuuttia keskilämmöllä. Lisää seuraavaksi joukkoon kovimmat juurekset eli palsternakka ja porkkana, joiden kypsymisessä kestää pisimpään. Paista kasviksia sekoitellen viitisen minuuttia, kunnes ne alkavat pehmetä.
- Lisää lopuksi joukkoon peruna ja punajuuri, jotka kypsyvät nopeammin. Lisää tässä vaiheessa myös rosmariini. Jatka paistamista sekoitellen, kunnes kasvikset ovat pehmenneet helposti syötäviksi. Niissä saa kuitenkin olla napakkuutta. Tarkoitus ei ole paistaa niitä mössöksi.
- Mausta pyttipannu lopuksi suolalla, pippurilla ja hunajalla. Nauti jugurttikastikkeen, suolakurkkujen ja hunajan kanssa sellaisenaan tai pääruoan lisukkeena.
Niin raivostuttavaa kuin punajuuren käsittely onkin, maku palkitsee aina. Joka kerta punajuuriruokia syödessäni mietin, että miten hitossa tällaisia maan aarteita voi saada näin halvalla. Vilkaisin juuri Stockan Herkussa Apetitin Tuoreksia. Yksi vakuumipakkaus, jossa on keskimäärin 300 grammaa kasviksia, maksaa saman verran kuin iso pussi porkkanoita ja perunoita yhteensä.
Tuoreksia on mainostettu helppona vaihtoehtona, koska paloitteluun ja kuorimiseen ei mene aikaa. No, jos unohdetaan punajuuren kaltaisen sottapytyn kanssa pelaaminen, mielestäni muutaman porkkanan kuorimiseen, saati sitten kuorellisena käytettävien paprikoiden ja vastaavien käsittelyyn ei mene tuhottomasti aikaa. Juuri sen pienen hengähdyshetken verran, jonka pää vaatii nollautuakseen päivän aivotyöstä.
Lisäksi juuresten kuoret eivät mene meillä aina biojätteeseen. Joskus innostumme keittelemään niistä itse kasvisliemipohjan keittoon tai pataan. Valmiita liemiä voi jemmata pakastimeen. On kiva yllätys löytää broilerinroippeista keitetty kanaliemi juuri sinä hyisenä syysiltana, kun päätät tehdä lohturisottoa.
Juu juu, on erilaisia kulutustottumuksia ja kotitalouksia. Joku haluaa käyttää pari kuorimiseen menevää minuuttia tv:n katseluun, juoksemiseen tai siivoamiseen. Tämä herkkuperse menee kuitenkin maku edellä.
Jos rakastat punajuurta yhtä paljon kuin minä, tsekkaa, vähän vanhempi reseptini punajuuri-kookoskeitto. Se on ihanaa ja helpooa, eikä resepti ole nipo, koska hätätapauksessa voit käyttää kaupasta löytyvää valmista punajuurisosetta. Ai miten niin suhtautumisessani erilaisiin puolivalmisteisiin on muka ristiriitoja???
Toinen ihanuus on punajuuri-ohrasalaatti, joka höystetään vuohenjuustolla ja paahdetuilla pähkinöillä. Red love!
