Pizza fenkoli-bolognesekastikkeella

Jauhelihapizza kuulostaa karmaisevan arkiselta ja tylsältä. Purkkiananaksella ja aurajuustolla kuorrutettu murupizza ei houkuttele minuakaan, mutta tämä bolognesekastike on aivan eri maailmasta. Löysin pari vuotta sitten netistä reseptin punaviinillä ja aniksella maustetulle jauhelihakastikkeelle. Makeuden, hapokkuuden ja lihan umamin yhdistelmä iski makuhermooni. Silloin, kun teemme jauhelihapizzaa, teemme sitä nykyään aina tällä ohjeella. Tällä kertaa keksin lisätä kastikkeeseen vielä fenkolia, mikä oli nappiveto. Fenkolihan maistuu hieman anikselta.

Kokeilin myös hieman erilaista pizzapohjaa kuin aikaisemmin. Olen kuullut useammasta lähteestä, että maito on samettisen pizzapohjan salaisuus. Se on jopa tärkeämpi aines kuin taikinassa käytetty jauholaatu. Laitoin taikinaan hieman yli puolet maitoa ja loput vettä ja annoin taikinan kohota useita tunteja jääkaapissa. Lopputulos oli odottelun arvoinen.

Leipomisessa ja ruoanlaitossa yleensä on kaksi koulukuntaa: suurpiirteiset fiilistelijät ja pikkutarkat hifistelijät. Olen myös leipomisessa enemmän fiilistelijä kuin hifistelijä, vaikka monet sanovat, että leipominen on kemiaa, jossa ohjeita pitäisi noudattaa grammalleen. Minä luotan enemmän aisteihini, enkä ole mennyt kertaakaan ihan kauheasti metsään (toisin kuin joskus noudattaessani määriä kirjaimellisesti). Siksi taikinaohjeeni on arvio. En koskaan mittaa jauhoja, vaan lisään niitä, kunnes taikina on mielestäni sopivan kiinteää, mutta ei kivikovaa. Minun taikinani onnistui näillä aineilla ja (suurin piirtein) määrillä:

2 desiä maitoa
2 desiä vettä
6 grammaa (puoli pussia) kuivahiivaa
hienoja tai puolikarkeita vehnäjauhoja
ripaus suolaa
1 teelusikallinen sokeria
oliiviöljyä

Sekoita keskenään kädenlämpöinen maito ja vesi. Liuota joukkoon kuivahiiva, sokeri ja suola. Ala lisätä jauhoja pienissä erissä ja vaivaa taikinaa hyvin. Kun taikina alkaa tuntua ensimmäisen kerran kiinteältä, lisää pieni loraus oliiviöljyä. Lisää vielä sen verran jauhoja, että taikina on muovailtavaa. Taikina ei kuitenkaan saa olla liian kovaa ja jauhoista, vaan mieluummin hieman löysää. Anna taikinan kohota jääkaapissa 2-3 tuntia.

Fenkoli-bolognesekastike:

400 grammaa paistijauhelihaa
400 grammaa tomaattimurskaa
1 iso punasipuli
2-3 valkosipulinkynttä
puolikas fenkoli
5 tähtianista
ripaus sokeria
1-1,5 desiä mausteisen hilloista punaviiniä

Pinnalle:

1 mozzarellapallo viipaleina

Tarjoiluun:

tuoretta basilikaa
kevyt rouhaus mustapippuria

Kuullota sipuli, valkosipuli ja fenkoli kevyesti. Lisää jauheliha, ja kun liha on kypsää, kaada joukkoon tomaattimurska, punaviini, sokeri ja anikset. Anna kastikkeen kiehahtaa ja muhia sen jälkeen rauhassa, kunnes koostumus on paksu.

Anisten voimakkuus voi vaihdella. Käytimme Kiinasta ostettuja aniksia, jotka ovat todella voimakkaita. Marketin mausteet ovat usein miedompia, joten maistele kastiketta ja lisää aniksia vaikka 1-2 kerrallaan makusi mukaan.

Levitä taikina pellille tai kuumennetulle ja hyvin jauhotetulle pizzakivelle. Levitä kastike ja siivutettu mozzarella pohjan päälle, ja paista uunin alatasossa 200 asteessa, kunnes pizzan reuna saa väriä ja juusto on sulaa ja kullankeltaista.

Jos käytät kiveä, annoksesta tulee kaksi pizzaa. Me käytimme tällä kertaa peltiä. Taikinaa jäi hieman yli, ja pyöräytimme jämistä kolme isoa vehnäsämpylää seuraavan päivän aamiaiselle. Sämpylöissä maidon tuoman pehmeyden ja silkkisyyden maistoi vielä paremmin.

Lopuksi vielä viinisuositus. Periaatteessa ruoanlaitossa voi valita viinin vapaammin kuin ruokajuomaksi. Käytännössä myös ruokaan lisättävälle viinillekin kannattaa uhrata pieni ajatus. Keskitanniininen, marjaisa ja mausteinen viini antaa mukavasti aromeja tällaiseen kastikkeeseen. Pinot Noir sen sijaan voi olla liian kevyt rypäle.

Alkon pikkupullovalikoimasta löytyy loistava espanjalainen luomupunaviini Langa Trilogia. Cabernet Sauvignon, Merlot ja Syrah ovat keskenään tasapainossa. Aistin viinistä karhunvatukan, vaniljan ja lakritsin aromeita. Viini on makea, pehmeä ja lempeä, ja voisin vain nuuskia tuoksua ikuisuuden. Näköjään Viiniwebinn arvostelijoillakin on sama maku.