Muistelen, että joku tämän hetken kuumista kokeista, siis joku niistä karvapäämiehistä, tunnusti lehtihaastattelussa syövänsä kotona usein jauheliha-makaronimössöä. Oli ihanaa kuulla se. Tämä yksinkertainen pasta on nimittäin yksi suuria ruokarakkauksiani. Lapsena kiljahdin riemusta aina, kun kattilan kannen alta paljastui jauhelihaa ja makaronia. Tämä ruoka oli myös luottoystäväni opiskeluaikoina. Se lohduttaa minua edelleen kiireisinä ja nuutuneina päivinä.
Mielestäni jauheliha-makaronimössössä ei ole mitään halveksittavaa tai ällöttävää. Sehän on periaatteessa bolognesea ilman tomaattikastiketta. Kun stressasin blogin ulkoasu-uudistusta, pyöräytin tätä jumalten herkkua yhtenä iltana ison kattilallisen. Roiskaus Felixiä päälle, lasi maitoa kylkeen ja Kotikatu pyörimään. Se on kuulkaas elämää se.
Tämän helpon jauhelihapastan ongelma on se, että se kuivuu helposti. Jos panet pastan yöksi jääkaappiin, jauheliha on seuraavana päivänä kuivaa papanaa. Tarvitaan uskomattomia määriä Heinzia ja Felixiä, jotta ruoka solahtaisi mikrotuksen jälkeen sulavasti kurkusta alas.
Viritin nopeasta jauheliha-makaronipadasta snadisti hienostuneemman version. Korostin sitä ideaa, että tämä on bolognese – tosin kirkaslieminen sellainen. Käytin reilusti öljyä ja haudutin sipulia, jauhelihaa ja mausteita lihaliemessä, jonka tein fondista. Pastasta tuli ihanan irtonaista ja kosteaa, ja jääkaapissa säilyttämisestä huolimatta liemevyys herahti uudelleen pintaan mikrotuksen jälkeen.
Käytin puolisen kiloa appiukolta saatua peuranjauhelihaa. Voit säätää annoskokoa ostamalla standardikokoisen eli 400-grammaisen paketin. Haluan käyttää pastapussilliset yleensä kokonaan, mutta jos haluat pienemmän annoksen, voit käyttää makaroniakin vähemmän. Jos haluat eläytyä täysillä opiskeluaikojen fiiliksiin, teet tätä tietenkin ämpärillisen ja syöt samaa ruokaa koko viikon.
Parempi jauheliha-makaronimössö
4−6 annosta
- 1 iso tai 2 pientä keltasipulia
- 2−4 valkosipulinkynttä
- 400−600 grammaa (naudan tai peuran) jauhelihaa
- 0,5 litraa lihalientä
- 2 laakerinlehteä
- 1 teelusikallinen kokonaisia maustepippureita
- pari timjaminoksaa
- 500 grammaa makaronia
- vettä
- suolaa
- mustapippuria
- öljyä kuullottamiseen
- suolaista voita yleiseen ruokapornoiluun
Pinnalle:
- tuoretta timjamia
- raastettua parmesaania
- Kuori valkosipulinkynnet ja keltasipuli. Paloittele keltasipuli lohkoiksi ja murskaa valkosipuli.
- Lorauta paistinpannulle tai kattilaan reilusti öljyä. Kuullota kelta- ja valkosipulia pari minuuttia keskilämmöllä. Varo, ettei sipuli tummu. Lisää joukkoon jauheliha, lihaliemi, laakerinlehdet, maustepippurit ja timjaminoksat. Paista jauheliha käännellen.
- Laita pannun päälle kattila tai folioarkki. Anna seoksen kiehua ja mehustua hyvin miedolla lämmöllä puolisen tuntia. Näin mausteista irtoaa kunnolla makua, mutta jauheliha ei kuivu.
- Keitä toisessa kattilassa suolaista vettä. Kaada makaronit kiehuvaan veteen ja keitä ne kypsiksi, mutta jätä pastaan hieman purutuntumaa. Siivilöi vesi pois ja huuhtaise makaronit lävikössä. Kaada jauhelihamuhennos pannulta makaronin joukkoon.
- Sekoita hyvin ja mausta vielä ripauksella suolaa, pippuria ja tuoreilla timjaminlehdillä. Viimeistele jauheliha-makaronipata suurella voilastulla, joka antaa ruokaan kauniin kiillon ja mehevyyttä. Koristele annos juustoraasteella ja tuoreella timjamilla.
Oi oi. Nyt mieleeni alkoi tulvia opiskeluaikojen ruokamuistoja. Väittelin joskus silloisen työkaverini kanssa siitä, kuuluvatko tomaattilohkot jauheliha-makaronimössöön. Hän jankutti, että kyllä kuuluvat, minun mielestäni eivät. Tomaattia saa nauttia ruoan lisukkeena, mutta sitä ei missään nimessä kuulu sekoittaa sen joukkoon.
Kerran tein tätä sörsseliä valtavan wokkipannullisen. Asuin 60-luvun alkuperäiskunnossa olleessa kämpässä, jossa oli säälittävän pieni jääkaappi. Yli jäänyt ruoka ei mahtunut millään tavalla pakattuna jääkaappiin. Nokkelana likkana keksin, että kelmutan wokkipannun tiivisti ja säilytän ruokaa pari päivää parvekkeella, sillä ulkona oli aika kova pakkanen.
Siinä kävi vain niin, että tuli kaikenmoista. Hässäkkää, menoja, bileitä, iltatöitä, Goom-risteilyjä, ainejärjestöhommia. Unohdin pannun autuaasti parvekkeelle, ja sen päälle satoi paksu lumikerros.
Joskus toukokuussa raotin parvekkeenovea ja muistin pannun olemassaolon. Kurkistin kannen alle ja – no, ehkä ei puhuta yksityiskohdista tarkemmin. Sanotaanko nyt näin, että paras ratkaisu oli heittää koko wokkipannu sisältöineen roskiin.
Seuraavassa asunnossa oli onneksi isompi jääkaappi.
Jos etsit helppoja ja nopeita pastareseptejä, suosittelen testaamaan myös kikhernepastan sitruuna-voikastikkeella. Se on yksi helpoimpia ja himoittavimpia pastoja ja kasvisruokia, ja annoksen voi muokata helposti vegaaniseksi.
Tämä tuoreista tomaateista tehty pasta taas ei vaadi edes kastikkeen keittämistä. Kypsennät vain pastan, ja salsamainen tomaatti-papukastike tekeytyy itsekseen sipulin ja valkoviinietikan kanssa.
