Aasialaistyylinen punajuuri-kookoskeitto

Nelisen vuotta sitten tähän aikaan olin talviuniväsymystään uikuttava karhu. Minulla oli vuoden ikäinen lapsi, joka ei nukkunut enää päiväunia, härväsi ja tuhosi jotain koko valveillaoloaikansa ja herätteli öisin. Välillä tuntui siltä, että yhden kahvikupillisen keittäminen ja nauttiminen rauhassa oli mahdoton tehtävä, mistään hartaasta kokkailusta puhumattakaan. Tuolloin meille hankittiin sittemmin somessani paheksuntaa herättänyt kapselikahvinkeitin ja löysin valaistumisen valmiista juuressoseista.

Valmissose vähentää sotkua

Rakastan punajuurta, mutta vihaan sen käsittelyä, joka aiheuttaa aina enemmän tai vähemmän sotkua. Innostuin, kun tajusin, että kauppojen heviosastoilla myydään Pirkan valmista punajuurisosetta. Ostin testiksi pötkön ja improvisoin nopean sosekeiton samalla, kun ystäväni vahti, ettei lapsi syö koirannappuloita tai kolauta päätään ruokapöydän jatkopalassa olevaan metallikoukkuun.

Monesti punajuuren makumaailma tulee viritettyä pohjoismaiseen suuntaan. You know, uunijuureksia kalan tai riistan lisukkeeksi, borssikeittoa tai vastaavaa. Kokeilin tuolloin piruuttani, miten kookosmaito, korianteri, kurkuma ja chiliripaus toimisivat punajuuren kanssa. Äimistelimme herkullista lopputulosta kaverini kanssa. Joskus sitä näköjään keksii sumupäissään parhaat ideat.

Tein punajuuri-kookoskeitosta tuolloin reseptin blogiin. Blogipohja on sittemmin muuttunut, ja vanhat kuvat eivät aukea aina puhelimella. Päätinkin uusia nyt reseptin, ottaa paremmat kuvat ja kokeilla, toimivatko maut edelleen yhdessä. Kyllä toimivat! Jos et jaksa pilkkoa ja sotata etumustasi, tartu valmiiseen sosepötköön ja unohda einesjeesustelu. Tämä on tosi hyvää! Olen tehnyt valmiista soseesta myös oivallisia punajuuri-härkispihvejä.

Keitto on muuten täysin vegaaninen. Kun aikoinaan keksin reseptin, en koko asiaa edes ajatellut. Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, ettei vegaanisen ruoan tarvitse olla jonkinlainen ”paremmasta vaihtoehdosta himmattu, laimeampi kakkosversio”. Tässä mentiin ihan puhtaasti raaka-aineet edellä.

VINK: Kurkuma muuttaa punajuuren värin mansikanpunaiseksi. Älä hämmenny.

VINK VINK: Voit korvata kurkuman currylla tai jeeralla. Lisää mausteita vähän kerrallaan ja maistellen. Idea on terästää keittoa hennosti, ei peittää punajuuren ominaismakua.

Huomioi, että etnisistä kaupoista ostetut mausteet ovat usein vahvempia kuin Santa Mariat, ja etenkin jeeraa kannattaa lisätä ripaus kerrallaan. Vaikka mausteista saa eniten aromeja irti, kun ne lisää keittoon jo alkuvaiheessa, lisään vahvat mausteet vasta lopuksi silloin, kun en halua ruoasta vahingossakaan liian voimakasta.

VINK VINK VINK: Jos et pidä korianterista, jätä mausteyrtti pois tai korvaa se vaikkapa lehtipersiljalla tai mintulla. Älä kuitenkaan arastele korianteria liikaa. Tässä keitossa runsaankaan korianterin maku ei pomppaa häiritsevästi esille, vaan antaa keitolle syvyyttä ja ”sitä jotakin”.

Lohduttavia keittoja kaamokseen

Tuo yllä olevassa kuvassa vilahtava leipä on helppo, porkkanainen pataleipä, jota tein keiton lisukkeeksi. Ihastuin ohjeeseen, sillä taikinaa ei tarvitse vaivata, ja leivästä tuli mielettömän kaunis. Jos et omista pataa, leivän voi valmistaa kattilassa tai missä tahansa uunin kestävässä astiassa, johon saa jonkinlaisen kannen päälle.

Toinen ihana, vähän enemmän työstöä vaativa sosekeitto syntyy paahdetuista valkosipuleista ja hunajasta. Kyllä, sipuleista. Tähän soppaan ei tule kynsiä, vaan kokonaisia kynsilaukkoja. Jos haluat tehdä keitosta vegaanisen, käytä mietoa siirappia ja kaurakermaa. Lempeä, hennon makea kaurakerma on nykyään muutenkin suosikkini. Oli ruokavaliosi mikä tahansa, suosittelen kokeilemaan!

Kasvisgulassi gnocchien kera on umaminen ja ruokaisa lohtukeitto. Jos teet vegaanisen version, varmista, että käyttämäsi gnocchit ovat vegaanisia. Niiden sijaan voit käyttää myös enemmän kikherneitä tai voipapuja. Käytä smetanan sijaan vaikkapa kauramaidolla notkistettua På Mackan -kauralevitettä.

Tämä appelsiinilla ja kurkumalla höystetty kanakeitto taas on pirteän värinen ja tuoksuinen. Antaa buustia kaamos- ja flunssapäivinä. Mikähän taika siinä muuten on, että juuri kanakeitto on meillä ja monessa muussa kulttuurissa vielä vahvemmin ruoka, jota tarjotaan sairaille?