”Siis aiotsä todellakin laittaa tohon keittoon viisi valkosipulia? VIISI KOKONAISTA valkosipulia?”
”No mä kyllä ajattelin laittaa vain neljä”.
”Pitää silti laittaa naapurustoon hajuvaroitus”.
Kävimme suurin piirtein tällaisen keskustelun, kun ilmoitin valmistavani meille syysillan lämmikkeeksi Sikke Sumarin inspiroimaa valkosipulikeittoa, johon tulee sekä kokonaisia valkosipuleita että keltasipulia. Juu juu, kuulostaa äärimmäisen hardcorelta. Sopan juju on kuitenkin siinä, että valkosipulit paahdetaan uunissa karamellisoituneiksi. Niistä tulee ihanan pehmeitä ja makeita, ja kun keittoon lisätään vielä liemi ja mausteet, lopputulos on kaukana ärhäkästä.
VINK: Muokkasin Siken reseptiä, koska ilman perunaa keitosta olisi tullut vetinen. Lisäsin joukkoon myös lorauksen kermaa. Kanaliemen sijaan kasvisliemi sopii ihan yhtä hyvin keittopohjaksi. Tärkeintä on käyttää laadukasta fondia, jonka maku ei tule arominvahventeesta tai pelkästä suolasta, vaan ennen kaikkea yrteistä.
Hunajalla maustettu valkosipulikeitto
4−6 annosta
- 4 suurta tai 5 pientä kokonaista valkosipulia
- 1 suurehko keltasipuli
- 1 suuri jauhoinen Rosamunda-peruna tai 3 pienempää, jauhoista perunaa
- 1 ruokalusikallinen kuivattua timjamia tai reilusti tuoretta
- 1 ruokalusikallinen kuivattua oreganoa tai reilusti tuoretta
- 1,2 litraa kana- tai kasvislientä
- 1 desi kermaa
- 2 ruokalusikallista hunajaa
- ripaus suolaa
- öljyä sipuleiden kuullottamiseen ja uunissa paahtamiseen
- Paahda sipulit noin tuntia ennen keiton valmistusta. Erottele kynnet valkosipuleista, kuori ne ja leikkaa kynsistä kovat päät pois. Halkaise kynnet. Lorauta uunivuoan pohjalle reilusti öljyä ja levitä kynnet tasaisesti vuoan pohjalle. Peitä vuoka foliolla ja paahda kynsiä uunin alatasolla 180 asteessa 45−60 minuuttia. Kynnet ovat valmiita, kun niistä tihkuu vuokaan vaaleanruskeaa nestettä ja ne ovat paahtuneet rusehtaviksi. Kurkista välillä vuokaan, etteivät kynnet pala.
- Kuullota keltasipuli, kun valkosipuli paahtuu uunissa. Kuori ja silppua sipuli. Lorauta kattilaan öljyä ja yrtit ja kuullota sipuli miedolla lämmöllä kullanruskeaksi.
- Valmista myös mieto kana- tai kasvisliemi, kun odotat valkosipulin paahtumista. Yksi fondiannos/liemikuutio riittää reiluun litraan lämmintä vettä.
- Kun valkosipulit ovat paahtuneet, kaada ne, keltasipuli-yrttiseos ja kana/kasvisliemi kattilaan. Kuori ja lohko peruna ja lisää sekin kattilaan. Keitä keittoaineksia reilu vartti, kunnes peruna on aivan kypsä. Soseuta keitto tasaiseksi sauvasekoittimella. Mausta hunajalla ja ripauksella suolaa.
- Halutessasi voit koristella keiton suolassa paahdetuilla, makeilla limppukrutongeilla, pekonilastuilla tai oliiviöljystä ja yrteistä tehdyllä pestolla. Pikapesto valmistuu nopeasti tehosekoittimessa, kun sekoitat tilkan oliiviöljyä sekä samoja yrttejä, joilla keitto on maustettu.
Jännitin vähän, mahtaako näin voimakas keitto maistua 4-vuotiaalle. Soppa kuitenkin kiinnosti lasta, joten annoin hänen maistaa. Kommentti: ”äiti, tämä keitto on aivan mahtavan hyvää”. Lapsi oli siis taas viisaampi, kannatti antaa hänen maistaa ennakkoluulottomasti.
Paahdoin keiton pinnalle krutongeiksi pari palaa makeaa saaristolaisleipää ja maustoin ne sormisuolalla. Krutonkien kalastelu keitosta tuntui olevan lapsen mielestä puolet syömisen ilosta. Ehkä tällä kikalla likan saisi syömään myös hänen inhokkiaan eli raakaa salaattia. Kunnon kastikkeet ja valkosipulikrutongit kehiin!
Paahdetut valkosipulit tuoksuivat aluksi voimakkaille. Annoin niiden jäähtyä vartin verran parvekkeella folion alla, ja aromi tasoittui tänä aikana hyvin. Valkosipuli maistui keitossa selvästi, mutta ei häiritsevästi, eikä se jäänyt ikävällä tavalla suuhun hampaidenpesun jälkeen. Vampyyrit eivät kuitenkaan varmasti häiriköi ikkunan takana tänä syksynä.
Tietääkseni kotimme ei haissut soppaoperaation jälkeen erityisemmin. Vaikka latkimme keittoa peri päivää, vieraat viihtyivät samoihin aikoihin järjestämilläni Nosh-vaatekutsuilla. Tai sitten kukaan teistä ronteista ei vain kehdannut sanoa mitään ja hypistelitte mekkoja tuskassa kärvistellen!
Lämmittäviä kaamosajan keittoja:
Toinen ihana syyskeitto syntyy paahdetuista paprikoista ja timjamista. Pitäisi tehdä tuosta keitosta uusi, täysin vege versio, sillä vanhan postauksen kuvat ovat kauhean kellertäviä, ja nyt söisin keiton kyllä ihan sellaisenaan, ilman kanaa. Tähän kurkulla ja appelsiinilla höystettyyn keittoon kana taas sopii. Pian alkaa olla myös perinteisen borssin sekä nopean ja samettisen punajuuri-kookoskeiton aika.
