Vuosi sitten kerroin löytäneeni elämääni kauan kateissa olleen palasen: vakiokahvilan. Sellaisen, joka ei ole vain paikka, jossa käyn usein, vaan josta tulee oman olohuoneen jatke. Jossa henkilökunta tulee tutuksi, ja jonne koko kortteli kokoontuu vauvoista vaareihin. Tällainen on naapuritalossani sijaitseva Cafe & Bakery Mimosa.
Mimosa on todellinen kulmakuppila
Olen kierrellyt Tampereen kahvilat aikas tehokkaasti läpi viime vuosina; ensin äitiyslomalla, sen jälkeen kotoa käsin työskentelevänä freelancerina. Kaupungissa on paljon kahviloita, joissa viihdyn, mutta yhteenkään ei ole syntynyt samanlaista sidettä kuin Mimosaan. En myöskään ole ainoa, joka viihtyy tässä kahvilassa, ja joskus istumapaikkaa on vaikea löytää.
Edes Itsenäisyydenkadun ratikkatyömaa ei näytä karkottaneen Mimosan asiakkaita. Uskon, että kahvilan koko ajan kasvavaan suosioon on kolme syytä: todella hyvä asiakaspalvelu, laaja vegaaninen ja gluteeniton valikoima ja jatkuva kehittyminen.
Asiakkaita kuunnellaan tarkasti
Palvelun lämpöä kuvaa hyvin se, että viimeksi kun kävin Mimosassa, toinen yrittäjä Mimmi huikkasi minulle, olisinko tarvinnut tuoleja, koska kahvilaan oli tulossa uudet. Lisäksi asiakkaiden ideoita ja toiveita kuunnellaan.
Leivonnaisia parannellaan ja tuunataan palautteen pohjalta, ja kahvilan tuotteet ovat kehittyneet vuodessa yhtä kovatasoisiksi ja paremmiksikin kuin monissa konditorioissa. Tsekkaa vaikkapa Mimosan tosca-pulla, joka on todella iso ja kaunis, kuin sokerista ja mantelista tehty pitsileivos. Toinen suosikkini on omenalla tai mustikalla täytetty, vegaanisella kermavaahdolla ja kaneliripauksella kuorrutettu muffinssi. Sen pehmeys, kuohkeus ja mausteisuus ovat vertaansa vailla.
Porkkalaleivätkin ilmestyivät tiskiin heti, kun resepti alkoi levitä viime joulun alla kasvisruokafoorumeilla. Mimosassa on myös tehty vuoden aikana useita pieniä remontteja, jotta sali olisi toimiva. Yhtään palautettani tai ideaani ei ole koskaan tyrmätty selittelyllä tai nyrpistelyllä, vaan asiakkaiden toiveisiin suhtaudutaan avoimesti.
Mimosassa on jo jonkin aikaa tarjoiltu lauantaisin vegaanista brunssia. Brunssi järjestetään kello 11−15. Se maksaa aikuisilta 12 euroa lapsilta yhden euron per ikävuosi. Brunssista on tullut nopeasti niin suosittu, että pöytä kannattaa varata etukäteen.
Tampereen halvin brunssi?
Koska kyseessä on pieni kahvila, brunssi ei ole yhtä runsas kuin Fazerilla tai Pellasissa. Tämä on kuitenkin huomioitu hinnassa. 12 euron brunssi taitaa olla kaupungin halvimpia ellei halvin.
Tarjolla on esimerkiksi salaattia, marinoituja soijasuikaleita, itse tehtyjä kasvispiirakoita eli vihiksiä lisukkeineen, puuroa, erilaisia siemeniä, suklaa-kookospalleroita, keksejä, suklaa-mansikkavanukasta, kahvia, teetä ja mehua. Lisäksi saimme täydentää lautasiamme vitriinin tuotteilla.
Brunssipöydän antimet riittivät minulle ja Villelle, mutta pikkulikkikka iski silmänsä vaaleanpunaisella sokerimassalla päällystettyyn munkkiin. Kyllähän sellainen piti saada. Mimosassa tehdään joskus myös superhienoja marmoroituja, kimalteella kuorrutettuja galaksimunkkeja. Kyttään aina Facebookissa, koska niitä on tarjolla ja ryntään ostamaan tytsylle yllätykseksi ”avaruusmunkin”.
Olen tehnyt vihiksiä kerran, silloin kun niistä ei puhuttu vielä vihiksinä, vaan kökösti lihattomina lihapiirakoina. Mimosan vihikset olivat niin herkullisia, että päätin penkoa vanhan munakoisovihiksieni reseptini jostain ja tehdä uusintaerän. Mimosan vihikset herättivät himon tähän herkkuun, ne ovat nimittäin ovat kaukana eineslätyistä. Mausteinen riisi-kasvistäyte tuo mieleen vanhan kunnon peremecin eli turkkilaisen lihapiirakan, jonka Siilinkarin kahvila teki aikoinaan tunnetuksi Tampereella.
Makeista pidin eniten suklaavanukkaasta, joka oli kuulemma tehty ilman minkäänlaista hyytelöimisainetta. Kaakao pitää vissiin polttaa kevyesti, jolloin koostumus muuttuu paksuksi ja lusikoitavaksi. Tämä herkku oli syvän suklainen, ei liian sokerinen.
Seiskat ja soul sulassa sovussa
Brunssia on kuulemma tarkoitus uudistaa syksyn aikana, ja heitinkin heti tiskillä pari ideaa. Kaipaan brunssipöytään aina jotain lämmintä ja suolaista, yleensä sitä munakokkelia ja sen kanssa pekonia tai paistettuja kasviksia. Kaupungin toisella kasvisbrunssilla Lentävässä Matossa (ei täysin vegaaninen) pääsin maistamaan kikhernemunakasta. Maku on hätkähdyttävän munamainen, jos paistoksen maustaa mustalla suolalla. Joku suolainen pannari tai paistos tai vaikka kasvisnakit täydentäisivätkin brunssin lämmintä puolta mukavasti.
Mainittakoon erikseen, että Mimosassa soi mielestäni todella kiva musiikki. Taustalla on usein monenlaista vanhaa hyvää, kuten 60-luvun tyttöbändejä, David Bowieta tai kasaripoppia. Asiakkaat saavat vaihtaa musiikkia halutessaan. Mimosassa järjestetään myös keikkoja, runoiltoja, aikuisten satutunteja, keskustelutilaisuuksia ja vaikka mitä.
Seinillä on vaihtuva taidenäyttely ja kirjahyllyssä aarteita. Maailman 100 parasta elokuvaa -kirja tuhoaa työtehoni välittömästi, ja myös alahyllyn Seiskat ovat vaarallisia houkutuksia. Kyllä, Seiskat. Tässä on yksi syy siihen, miksi rakastan tätä kahvilaa. Täällä voi lukea reilusti niin Seiskaa kuin taidekirjojakin, ja vitriinissä on sekä kinkkusämpylöitä että vegaanisia ja gluteenittomia leivonnaisia.
Muita kasvisbrunsseja Tampereella
Tähän juttuun linkkaamistani brunssipaikoista paras vegaaninen ja kasvisvalikoima on siis Mimosassa ja Lentävässä Matossa. Fazerin ja Pellasin brunssi on perinteisempi, mutta molemmista löytyy hyvin myös lihattomia vaihtoehtoja, ei kuitenkaan vegaanisia. Sekasyöjille ja lakto-ovovegeille suosittelen lämpimästi myös Cafe Pispalan pöytään tarjoiltua brunssia ja Henriksin brunssia, jossa on alkupalabuffet, ja lämmin ruoka ja jälkkäri tarjotaan pöytään.
Pahoittelut, että melkein kaikissa noissa vanhoissa jutuissa on aika surkeat kuvat. Yritin joskus päästä helpommalla ja näpsin kuvia kännykällä. Puhelin kuin puhelin, lopputulos ei kuitenkaan ollut koskaan erityisen hyvä, ja etenkin kuvakoon säätäminen muuttui todella säätämiseksi tähän uuteen blogipohjaan siirryttyäni. Jatkossa raahaan kiltisti Canonia mukana. Painaa enemmän, mutta aiheuttaa vähemmän päänvaivaa.
Mutta se siitä ruikutuksesta. Valitse oma suosikkisi Tampereen brunssipaikoista ja varaa pöytä! Brunssikulttuuri on jalkautunut niin vankasti tännekin, että paikat ovat viikonloppuisin täynnä.
