(*Söin ilmaiseksi)
Kävin kuukausi sitten testaamassa Radisson Blu Tammerin super breakfastina mainostetun aamiaisen, enkä ollut tuolloin kovin tyytyväinen buffetin antimiin. Hintavaa aamiaista markkinoitiin lähiruoalla ja sesonkiraaka-aineilla, mutta kumpiakaan ei ollut tarjolla käytännössä lainkaan.
Pari viikkoa sitten sain kutsun maistelemaan Tammerin juhlapöydän parhaita paloja. Hotelli Tammerissa järjestetään juhlapäivällisiä esimerkiksi isänpäivänä, itsenäisyyspäivänä, jouluna, uutenavuotena ja muina pyhä- ja juhlapäivinä. Tammikuun puolivälistä lähtien myös brunssi tekee paluun. Juhlapäivälliset maksavat hieman yli 50 euroa. 36 euron hintainen brunssi taitaa hätyytellä Tampereen kalleimman titteliä. S-etukortilla aterioista saa parin euron alennuksen. Osaan aterioista sisältyy myös lasillinen kuohuvaa tai alkoholiton drinkki, esimerkiksi brunssiin.
Miljöönsä puolesta Tammer on Tampereen upeimpia paikkoja. Kaikkialla on tumma puuta, kristallikruunuja ja punaista samettia. Valoisampaa ja modernimpaa ilmettä kaipaavalle löytyy soppia talon toiselta puolelta Vihtorin terassilta, jota kuvasin aikaisempaan bloggaukseeni.
Hotellin operatiivinen päällikkö Jaana Kariskoski esitteli meille menua yhdessä keittiömestari Eeva Heinon kanssa. Ruoan lisäksi tarjolla oli ruokaan liittyvää ohjelmaa. Toimittaja-kirjailija ja filosofian tohtori Mirva Saukkola kertoi meille ravintolaetiketistä, jota hän käsittelee kirjassaan Etiketti – käytösopas arkeen ja juhlaan (WSOY, 2014).
Meille kootussa buffetissa oli maistiaisia juhla-aterioiden ruoista. Kyseessä ei siis ollut päivällinen sellaisena kuin se tarjoillaan, siis jouluna esimerkiksi laatikoiden ja kinkun kera. Koska kyse oli nyt enemmänkin maistelusta, en kirjoita ateriasta varsinaista arvostelua; mielestäni se vaatisi täydellisen päivällisen syömisen. Näytteet antoivat kuitenkin hyvää osviittaa keittiön linjasta.
Valittelin Tammerin aamiaisella sesonkiruokien puutetta. En tiedä, vaikuttiko juuri minun palautteeni asiaan, mutta nyt puute oli korjattu. Tarjolla oli niin pähkinöillä ja voimakkaalla juustolla höystettyä punajuurisalaattia, ohra-kurpitsasalaattia kuin marinoituja sieniäkin. Marjoilla graavatun siian lisäksi buffetissa oli elegantteja muikkuveneitä, joiden pohja oli tiivistä murutaikinaa. Kokonaisena paahdetun kalan alla oli kirpeäntäyteläistä sitruunamajoneesia, lisukkeena ruohosipulia ja retiisiä.
Suosikkejani buffetista olivat juuri punajuuri- ja ohrasalaatti sekä muikkuvene, jonka Eeva Heino oli juuri kehitellyt ja josta hän toivoi palautetta. Oudoksuin ensin murupohjaa, josta en kauheasti pidä. Lopulta koostumus tuntuikin kivalta suussa pehmeän ja rasvaisen majoneesin kanssa. Muikun maku oli puhdas, ja paahteisuus, rasva, täyteläisyys ja hapot olivat hyvässä tasapainossa. Suolapala kannattaa haukata käsin, sillä murupohjan leikkaaminen veitsellä on mahdoton tehtävä. Majoneesin makua olisi voinut virittää asteen tiukemmaksikin, mutta se toimi hyvin jo nyt.
Ohra-kurpitsasalaatista mieleeni jäi hapokas raikkaus. Annoksen ulkonäkö vei ajatukset Välimerelle, mutta maku oli suomalainen. Punajuurisalaatin punajuuret olivat turhan kovia, ja keittiö myönsi tämän itsekin. Syön juurekset mieluiten al dentenä, mutta nyt jouduin pureksimaan palasia turhan työläästi. Makumaailma oli kuitenkin nappisuoritus. Sokerilla ja suolalla maustetut, paahdetut pähkinät ja raikas, mutta vahva juusto komppasivat punajuurta hyvin.
Salaatin juusto muistutti vuohenjuustoa. Hillon kera tarjottu toinen juusto oli muistaakseni kutunjuustoa. Annoin nälän viedä, enkä tehnyt muistiinpanoja. Tammerin sivuilta ei valitettavasti löydy tarkempaa kuvausta juhlamenusta, joten en voi kertoa raaka-aineista yksityiskohtaisemmin. Maut kuitenkin ratkaisevat ja ne toimivat.
Mietin aluksi, että miten tässä nyt mihinkään etikettiluentoon keskityt, kun iltapäiväväsymys painaa päälle ja verensokeri on nollassa. Turha pelko. Ensinnäkin, Mirva Saukkola on loistava esiintyjä. Hän osaa pakata asiansa pakettiin, jossa on sekä painavaa että hauskaa sisältöä.
Mirva puhui esimerkiksi lapset ravintolassa -aiheesta, joka on puhuttanut taas viime aikoina. Lisäksi hän muistutti, ettei ravintolapöytiä saa varailla huvikseen, vaan esteistä on ilmoitettava, ettei ravintola tee tappiota. Alkuruoka aloitetaan yhdessä, minkä vuoksi on ikävää, jos muu seurue joutuu odottelemaan mattimyöhäistä, joka ei tule paikalle ajoissa tai ramppaa tupakalla. Allergiat sekä uskontoon tai eettisiin syihin perustuvat ruokavaliot ovat eri asia kuin laihdutuskuurit ja nirsoilu. Tiukkaa asiaa, mutta ei tiukkapipoisesti.
Luennon ansiosta en uskaltanut kahmia lautaselleni muruakaan ylimääräistä. Mirva nimittäin kertoi pysäyttävän faktan. Pohjois-Amerikassa ravintoloiden ja hotellien buffeteissa syntyy niin paljon ruokahävikkiä, että tähteitä syötetään turkiseläimille. Kasvattajat voivat kehuskella, että heidän minkkiensä karva kiiltää, koska eläimet syövät niin paljon buffetjätteiden rasvaisia juustoja. Ajatus on kaikin puolin makaaberi.
Mirvan puhujantaidoista kertoo se, että hän pystyi kertomaan inhorealistisen asian fiinillä päivällisellä. Tunnelma ei lässähtänyt, mutta lautaset tyhjentyivät kumman tehokkaasti. Jos teillä on mahdollisuus päästä joskus kuuntelemaan Mirvaa, menkää. Hän ei suhtaudu etikettiin tiukkapipoisesti, vaan järkevästi. Ihmiset eivät saa palvella jäykkää etikettiä, vaan etiketin idea on palvella ihmisiä.
Jälkiruokavaihtoehtoja oli kaksi. Makeampi annos oli pieni marjoilla koristeltu suklaaleivos. Päädyin kuitenkin hieman suolaiseen vaihtoehtoon.
Pieneen maljaan oli koottu kypsennettyä päärynää, piparia ja sinihomejuustoa. Retrohenkinen makuyhdistelmä oli yllättävän raikas. Pehmeä päärynä oli lasin pohjalla, suolainen juustolla maustettu vaahto päällä. Jälkkärijuustot, hedelmät ja se pakollinen joulujuttu yhdistyivät simppelissä annoksessa toimivalla tavalla.
Vaikka kyseessä ei ollut kokonainen juhlapöytä, minulle jäi Tammerin keittiöstä nyt paljon parempi kuva kuin aamiaisen jälkeen. Ilahduttavinta ruoissa oli raikkaus. Noutopöydissähän laatu korvataan usein runsaudella, voilla ja suolalla. Majoneesipohjaisia salaatteja ja kermaperunoita ei kuitenkaan ollut tarjolla, vaan buffetissa oli paljon hapokkaita makuja. Lisäksi raaka-aineet pääsivät esille sellaisinaan. Siis punajuuri punajuurena ja kurpitsa kurpitsana.
Tammerin brunssi palaa 14.1. ja se tarjoillaan lauantaisin kello 12−14 toukokuun loppuun asti. Juhlapäivällisiä tarjoillaan lähitulevaisuudessa itsenäisyyspäivänä ja uudenvuodenaattona. Perinteinen joululounas järjestetään kolme kertaa: 7.12., 12.12. ja 19.12. Tarkemmat tiedot kannattaa kurkkailla Tammerin sivuilta.
