Nääs-heimo Stadissa vol.2: hekumallista yöpalaa BasBas & Staff Wine Barissa

Parhaita ravintolakokemuksiani ovat yleensä eksymiset. Tiedättehän, putkahdat sattumalta paikkaan, joka osoittautuukin upeaksi. Ruoka on hyvää, henkilökunta hurmaavaa ja tähdet juuri oikeassa asennossa luodakseen unohtumattoman tunnelman.

Koin tällaisen vahinkovalaistumisen pitkästä aikaa Suomessa. Olimme bloggaajaporukalla Helsingissä, sillä meidät oli kutsuttu testaamaan Shelteriä ja Radisson Blu Seaside -hotellia.

Illastimme Shelterissä jo viiden jälkeen, ja drinksujen ja parin tunnin seurustelun jälkeen kaipasimme vielä suolapalaa. Mites olisi ylistetyn Baskerin ja Basson alakerta, siellähän on nykyään viinibaari, joku keksi.

Kipparin morsian -Minka on yrittänyt varata BasBasin yläkertaan ties kuinka pitkään pöytää, tuloksetta. Sen sijaan alakerran viinibaarissa on vain yksi iso pöytä, johon otetaan varauksia. BasBas & Staff Wine Barin ideana on tarjoilla kiinnostavia viinejä ja laadukasta suolapalaa rennossa bistrohengessä.

Paikka on erikoistunut luomu- ja alkuviineihin, ja hyviäkin viinejä saa edullisesti. Täydellistä! Etsimme juuri tällaista kotoisaa jatkopaikkaa, joka ei ole juottola, ja jossa saa hyvää naposteltavaa kohtuuhintaan.

Hämyinen ja pelkistetty sali oli puoli kahdeksan maissa lähes täysi, mutta löysimme paikat pitkältä baaritiskiltä. Se oli hyvä sattuma, sillä saimme seurata henkilökunnan työskentelyä aitiopaikoilta.

Tunsimme olomme myös todella huomioiduiksi ja palvelluiksi. Sommelier ja yksi viinibaarin omistajista, Sebastian Siimeslahti, ei todellakaan tyytynyt vain täyttelemään laseja. Hän teki työtään harvinaisen läsnäolevasti, lämpimästi ja eloisasti.

City-lehdessä viinihörhöksi tunnustautuva Siimeslahti osasi kertoa jokaisesta viinistä kaiken suurin piirtein rypäleet kasvattaneen perheen koiran lempinimeä myöten. Siimeslahti on myös niitä ihmisiä, joille voi sanoa ”yllätä mut”. Et saa vastaukseksi tympääntynyttä hymähdystä. Sinulle ei myöskään takuulla ehdotella ”tätä kivaa ja helppoa Jacob´s Creekiä”.

Maistelimme illan aikana niin luonteikkaita Pinot Noireja ja Sauvignon Blanceja, että olimme puulla päähän lyötyjä. Voiko Sauvingnon Blanc maistua ja tuoksua myös tältä? Missä on uuden maailman parfyyminen hedelmäisyys, joka nostaa joidenkin niskakarvat pystyyn, koska viini tuoksuu käyneelle persikalle? Kuten Sivumaun Janikin sanoo: Kaikki kolme viiniä jyräsivät, perkele!

Kiinnostavan viinivalikoiman lisäksi tarjolla on esimerkiksi hyviä siidereitä. Kumosimme Emmin kanssa pullollisen suodattamatonta ranskalaista omenasiideriä, joka oli samaan aikaan raikas ja aidon omenainen.

Pyysimme myös kokkia yllättämään meidät. Eteemme kannettiin keittiön valitsemia annoksia päivän listalta, kunnes olimme kylläisiä.

BasBasin viinibaarin ruoka on yksinkertaista, mutta jokainen raaka-aine on viritetty huippuunsa ja makuyhdistelmät mietitty tarkoin.

Aloitimme aterian tartarilla, joka oli täydellisen raikas, sopivan kokoiseksi jauhettu ja riittävästi maustettu. Kun eteemme tuotiin mozzarellapallo, sardellia ja yrttiöljyä, alkoi äimistynyt huokailu. Niin yksinkertaista ja niin hyvää, että kyynel tuppasi silmään. Juusto oli kimmoisaa ja tiivistä, kaukana tehtaan hihnalta putkahtavista kumimaisen sileistä mozzarellapalloista.

Mieleeni jäi myös hienosti kypsennetty naudankieli sekä paahdetulla maa-artisokalla ja pähkinöillä höystetty salaatti. Sen kastike oli minun makuuni, siis rohkean etikkainen ja voimakas.

Listalla ei ollut geelipisaroita, vaahtoa tai kovin eksoottisia raaka-aineita. Ravintola ei piiloudu piperryksen taakse, vaan osoittaa, että kaikkein yksinkertaisimmat annokset erottelevat jyvät akanoista. Voit tarjota asiakkaalle bulkkimozzarellaa turvallisesti tomaatin tai basilikan kera, tai voit olla rohkea ja tiristää jokaisesta raaka-aineista esiin parhaat puolet.

Tässä vaiheessa iltaa kamera alkoi jo heilua. Halusin päästää vaihteen vapaalle, ja annosten kuvaamisen sijaan keskityin nauttimaan BasBas & Staff Wine Barin tunnelmasta.

Illan päätteeksi koimme vielä kaksi iloista yllätystä. Ensinnäkin, viiden hengen ruoat ja juomat tippeineen maksoivat noin 200 euroa. Söimme todella monta annosta ja minäkin tinttasin ison siiderin lisäksi viinilasillisen. Ruokani ja juomani maksoivat silti vain noin 40 euroa. Mahtava hinta-laatusuhde.

Lisäksi huomiointi jatkui vielä laskun maksamisen jälkeen. Sebastian tuli hyvästelemään seurueemme, ja vaihdoimmepa halauksetkin. Siis kelatkaa nyt: joku HALAA asiakasta Suomessa ja vielä Helsingissä – eikä se tuntunut pätkääkään falskilta.

Puhuimme ruoasta, viineistä ja tunnelmasta koko paluumatkan hotellille. Kaikki epäilivät, olimmeko oikeasti marraskuisessa Suomessa. Tällaista palvelua ei saa tässä maassa edes yhdessä paikassa kymmenestä.

Jos minun pitäisi valita lempiravintolatyyppini, se olisi BasBasin viinibaarin kaltainen paikka. Konstailematon bistro, jonka särmikkyys ei kuitenkaan tarkoita muka-cahrmikasta tympeyttä.

Unelmapaikassani työntekijät ovat aidosti liekeissä ruoasta ja viineistä. Siellä on ihanaa ihan vain katsella, kun yksi tuoksuttelee viinejä, toinen silppuaa sipulia ja kolmas juttelee asiakkaiden kanssa.

Olen vaahdonnut BasBasista nyt kaksi viikkoa kotosalla. Arvatkaa harmittaako, kun en aikoinaan mennyt paikan avajaisiin, vaikka sain kutsun. Haluan tänne pian uudelleen Villen kanssa. Ihan vain nuokkumaan tuohon tiskille, maistelemaan eteemme tulevia yllätysannoksia ja katselemaan Sebastianin paloa.

Vau.