Käsi ylös, kuinka monta kertaa olet törmännyt 2000-luvulla yllä olevan kaltaiseen ravintola-annokseen?
Niinpä.
Kun ravintolan listalla on kanaa, se on yleensä broilerin rintaa. Kaiken lisäksi aivan liian usein kuivaa ja tikkuista sellaista. Tilaan broileria todella harvoin, koska yhdeksän kertaa kymmenestä annos on nuiva pettymys. Rinta on mielestäni myös broitsun tylsin osa. Juu juu, rasvattomin ja terveellisin myös, mutta illallispaikoissa minua ohjaa maku, ei rasvaprosentti.
Miksi ravintolat tarjoavat vain rintafilettä?
Broilerinkoivet olivat vielä 70- ja 80-luvuilla illallisravintoloiden herkkua. Koipi kääräistiin usein folioon, jotta pehmeää lihaa pystyi syömään käsin. Minun lapsuudessani jopa grillikioskeilla myytiin kokonaisia ja puolikkaita broilereita, ja Citymarketin grillitiskille oli aina jono.
Kun olin teini, broileri oli suurin piirtein ainoa ruoka, mitä suostuin syömään – vaikka olin olevinani kasvissyöjä. Pidän broitsusta varmaan juuri siksi, että siihen liittyy paljon tunnemuistoja. Olinkin innoissani, kun kuulin, että Koskikeskuksen alakertaan avataan kanaravintola Los Pollos, joka tarjoilee kaikkea muuta paitsi terveysfileitä.
Los Pollos tarjoaa kanaa espanjalaisittain
Los Pollosia pyörittävät espanjalaiseen ruokaan perehtyneet Toni Leskinen ja Aku Haljoki. Konseptin kehittänyt keittiöpäällikkö Leskinen on työskennellyt vuosia Espanjassa. Tarjolla onkin espanjalaiseen tyyliin viritettyä kanaruokaa, joka valmistetaan hyvistä raaka-aineista ja mutkia suoristelematta. Ravintola käyttää GMO-vapaasti ruokittua Naapurin maalaiskananpoikaa, jota löytyy myös hyvin varustelluista kaupoista.
Vaikka keittiössä on kovan luokan ammattilaisia, ravintola on rento. Sisustuksessa on tavoiteltu amerikkalaisen dinerin tunnelmaa. Väritys on kirkas kelta-punainen, menut ovat paperisia ja ravintolan logo sarjakuvamainen kana.
Mielestäni valinta on hyvä. Ostoskeskukseen on vaikea luoda vaaleaa ja harmonista fine dining -paikkaa, joten sitä ei ole edes yritetty. Los Pollosiin voi kuitenkin tulla syömään myös lounaan ja ruuhkaisimman shoppailuajan jälkeen. Ravintola on avoinna maanantaisin kello 11−18, tiistaista lauantaihin kello 11−20 ja sunnuntaisin kello 13−17. Tarjoushintaista lounasta on tarjolla maanantaista perjantaihin kello 11−14.
Ravintolan nimessä on hauska vitsi, jonka kaikki Breaking Badia katsoneet ymmärtävät. Vielä hauskempaa on se, että ravintolaa pyörittävän yrityksen nimi on Los Pollos Hermanos. Ja eikös tuo logokin viittaa aika veikeästi sarjaan?
Pakotin lapseni poseeraamaan kyltin vieressä, koska mielestäni oli hauskaa, että hänellä oli tuollainen kanalakki päässä. Mutta miksi likka näyttää kauhistuneelta, tämähän on hauskaa, ahhahhah!
Hmmm.
Annoksesta riittää helposti kahdelle
Ensimmäisen kerran kävin Pollosissa lounaalla. Tilasin rieskarullan (lounasaikaan 13 e, muulloin 15 e) ja kaverini otti neljäsosan grillattua kanaa (lounasaikaan 10 e, muulloin 13 e) grillattujen kuoriperunoiden ja salaatin kera. Porukan pienimmälle tilattiin lastenannos, jossa oli kanaa, talon ranskanperunoita ja kasvistikkuja. Valitettavasti en muista lastenannoksen hintaa, enkä löytänyt sitä netistä.
Huokaisin, kun annokset tuotiin pöytään. Ne nimittäin olivat isot, ja suuri lautanen korosti vaikutelmaa. Ne, jotka arvottavat ravintolan annoskoon mukaan, eivät varmasti lähde pettyneinä kotiin.
En lähtenyt onneksi minäkään, vaikka maku on minulle tärkein asia. Penttilän tilan perunarieska oli ihanan ohut ja hieman makea. Se oli paahdettu rapeaksi, ja leivän välissä oli grillattua kanaa ja freesattua paprika-sipulisekoitusta. Aioli ja salsa brava -kastikkeet viimeistelivät makuelämyksen, joka oli häpeilemättömän rasvainen, suolaisenmakea ja salaatin ansiosta myös raikas.
Tiukalla imetysdieetillä oleva ystäväni kiitteli sitä, että keittiö kokosi hänelle ongelmitta gluteenittoman ja maidottoman annoksen. Myös vauva-asiakkaaseen suhtauduttiin mukavasti, ja ravintolassa oli useita syöttötuoleja.
Inasen lisää rapeutta nahkaan
Innostuin Pollosin menusta niin paljon, että raahasin perheen tänne lounaalle heti samana viikonloppuna. Tällä kertaa Ville tilasi rieskarullan ja minä otin neljänneksen kananpoikaa. Kananpoika-annokseen saa valita itse kaksi lisuketta, Jotta homma pysyisi jollain tavalla aisoissa, valitsin salaatin ja paprika-sipulipaistoksen.
Lapsemme maisteli kanaa meidän annoksistamme. Tilasimme hänelle myös kuorelliset ranskalaiset (5 e) sormiruokalistalta. Lisukelistalla on myös muita houkuttelevia pikkuannoksia: chilillä ja korianterilla maustettua kanamakkaraa, patatas bravas -perunoita ja valkosipulileipää.
Kanan nahka olisi saanut olla minun makuuni hiukan tummempaa. Rakastan karsinogeenejä, ja sopivasti kärähtänyt kanannahka on hekumallisimpia asioita, joita tiedän. Tärkeintä on kuitenkin se, mitä on nahan alla.
Raikkaita kasviksia, rapeita ranuja
Liha oli molemmissa annoksissa upean pehmeää. Se irtosi luusta vaivattomasti ja oli kypsää. Pidimme myös kaikista lisukkeista ja kastikkeista. Esimerkiksi lisukesalaatin kaikki kasvikset olivat tuoreita, eikä joukossa ollut nuupahtaneita salaatinlehtiä. Kummasti ne valtavat lautaset vain tyhjentyivät.
Olen aikaisemmin ollut sitä mieltä, että ranskanperunat ovat mauttomia. Nyt olen tajunnut, että vika ei ole ranskalaisissa, vaan siinä, että olen saanut liian monta kertaa huonoja ranuja. Los Pollosin perunat ovat tuoreita, rapeita ja sisältä pehmeitä. Niissä maistuu oikea peruna, ja ranut kiilasivat minun listallani kaupungin kärkeen. Pyysimme loput perunat dogibägiin, sillä emme raaskineet jättää niitä syömättä.
Tosin unohdimme rasian kahdeksi päiväksi rattaisiin, joten se siitä ilosta…
Autenttisia churroja makeannälkään
Ravintolan espanjalainen henki näkyy jälkiruoassa ja kahveissa. Erikoiskahvilistalta löytyy esimerkiksi espanjalainen maitokahvi café con leche ja kondensoidulla maidolla makeutettu café bombon. Jälkiruoaksi voi tilata lämpimiä churro-munkkeja (8,50 e ja erikoiskahvin kanssa 6 e), jotka tarjoillaan tumman suklaadipin kera.
Annoksessa oli kolme isoa churroa, joten jakaminen perheen kanssa sujui kitkattomasti. Munkki oli koostumukseltaan oikeaoppisen sitkeä, suklaakastike paksu ja täyteläinen. Tyttäremme oli haltioissaan konseptista, jossa pullaa dipataan suklaaseen.
Rankkaan vielä Inezin churrot ykkösiksi, koska niiden suklaakastikkeessa on ripaus raikastavaa appelsiinia. Los Pollos häviää skaban kuitenkin vain parin sokerihippusen verran. Café con leche oli tehty hyvästä tummasta kahvista, ja maitovaahto oli paksua.
Perushyvää palvelua
Palvelu oli lounaskäynnillämme tyypillistä suomalaista asiakaspalvelua, siis perusystävällistä, mutta aika niukkaa. Kiitokset kuitenkin siitä, miten hienosti ystäväni allergiat huomioitiin. Hänen ei tarvinnut puolustella tai selitellä niitä, vaan keittiö suhtautui häneen kunnioittavasti.
Viikonloppuna saimme miestarjoilijan, jonka lämmin jutustelu jäi mieleen poikkeuksellisella tavalla. Lisäksi ravintolan omistaja tuli vielä varmistamaan, että tilauksemme on otettu. Ainoastaan aterian lopulla saimme odotella aika kauan, että pääsimme tilaamaan laskun. Annan pientä miinusta myös kovasta musiikista ja lattiasta, joka on todella liukas. Meinasin kaatua useamman kerran, enkä ollut ainoa.
Ravintolan hinta-laatusuhde on erinomainen ja kana parasta, mitä olen tässä kaupungissa syönyt. Pidän siitä, että paikalla on selkeä konsepti: kanaa ja rentoa meininkiä, that´s it. Koskikeskuksessa ei ole vuosiin ollut ravintolaa, jonka vuoksi olisin mennyt ostoskeskukseen varta vasten syömään. Shoppailun päätteeksi olen suunnannut mieluummin Kyttälään johonkin ”oikeaan” ravintolaan.
Nyt Koskarin alakerrassa on kuitenkin houkutin, joka vetää minua jopa enemmän puoleensa kuin rakastamani Tokmanni. Los Pollos palauttaa kanankoivelle kunnian, jonka se ansaitsee.
Katselin tätä raflaa tänään ja mietin kirjoitustasi, täytyy käydä testaamassa! Jotenkaan ei houkuta nimestä tulee Breaking bad-sarja mieleen, mutta jos näin vuolaasti kehuit niin täytyyhän sen olla hyvä! 🙂
Juu, Breaking Bad ei ehkä herätä ruokahaluja ihan kauheasti. Kaverini yritti aloittaa katsomisen monta kertaa, mutta ekassa tai tokassa jaksossa oli kohtaus, jossa tyyliin ruumis räjähti talossa tms. ja suolenpätkiä siivoiltiin katosta ja seiniltä. Kaveri traumatisoitui niin pahasti, ettei suostunut katsomaan enempää, vaikka ylistin nerokasta käsikirjoitusta. 😀
Ai että kuulostaa ja näyttää hyvältä, Herkullinen kanankoipi mahtavan rapealla pinnalla on ihan parhaita ruokia.. Ja noi ranet.. nam.
Olen kuullut paikan Wingsejä kehuttavan kaupingin parhaiksi. On jäänyt nää siipipaikat kuten Hook, Siipiweikot ja muut kokeilematta kun musta se on sellasta ruokaa jota on aika helppo itse valmistaa ja ennenkaikkea mukava syödä kotosalla kaikessa rauhassa kädet kananrasvassa ja sooseissa. Jotenkin suttasta ruokaa mennä ulos syömään.. näitä vois kyllä kokeilla. Tosin menussa on paljon muitakan mahtavan kuuloisa annoksia.
Minä olen kuullut myös kehuja siivistä ja ajattelin mennä joskus tuonne ihan vain wingseille.
Myös kanamakkara kuulosti tosi kiinnostavalta. Ja tuo rieskatasku vei kyllä sekä minun että miekkosen sydämen ihan täysin. Makea, ohut rieska ja suolainen kana, mmmmm….
Olen syönyt kanamakkaraa pariinkin otteeseen. Se on todella hyvää. Täyteläinen maku ja pehmeä rakenne panee uskomaan korkeampaan rasvaprosenttiin kuin ilmoitettuun neljään prosenttiin. (Toni kai korjaa prosentin, jos muistin sen väärin).
Eli kokeilkaa ihmeessä kanamakkaraa. Tuoretta korianteria inhoaville – allekirjoittanut kuuluu ryhmään – voin kerta, että kypsennetyssä makkarassa korianteri maittaa oikein miellyttävältä.
Makkara menee ehdottomasti seuraavaksi testilistalle! Onko se muuten mahdottoman tulista? Lapsi olisi ollut makkarasta kiinnostunut, mutta emme uskaltaneet ainakaan vielä hänelle tilata, ettei olisi jäänyt chilin vuoksi syömättä. Tosin minuahan ei tulisuus ja mausteisuus haittaa, päinvastoin. 🙂
En olisi ikinä keksinyt tilata rieskarullaa ellei pääkokki Toni Leskinen olisi suositellut sitä ja antanut rahat takaisin -takuuta (jos et tykkää, niin et maksa mitään). Ja todellakin kannatti kokeilla, siitä tuli välittömästi uusi suosikkini! Kokonaisuus kastikkeineen on vaan niin herkullista enkä ole missään maistanut mitään vastaavaa :).
Rieska-annos on todellakin ruokapornoa! Se perunarieskan makeus yhdistettynä suolaiseen kanaan ja kastikkeisiin on ihana. Ja se rapeus ja rasva, mmmm!
Oli pakko kokeilla tätä rieskataskua niin hehkutettiin, ei todellakaan pettänyt. Kuvittelin että olis kyseessä joku hifistely version kanawrapista mutta tää oli kyllä jotain paljon paljon parempaa.
Perunarieska nyt on muutenkin parhautta mutta mahtavat kastikkeet, murea kana sekä kasvikset muodisti kyllä sellasen yhdistelmän että tätä on pakko saada vielä lisää ja pian.
Se on IHANA, vaikka itsekin tilasin ekalla kerralla vain siksi, että ei tehnyt mieli salaattia ja tämä oli myös lounaslistalla.
Siivet ovat hyviä. Ei. Erinomaisia…ei. Mahtavia. Okei, kaikkia noita edellämainittuja ja vähän parempia. Mutta etsä voi verrata niitä chililiemessä paistettuja siipiä,joita syödään Pirkanmaalla pikkaista vaille pirusti, näihin koska nämä ovat todella tuoreita.
Ota siivet. Et pety.
PS. Tsekaa url: http://www.kauppalehti.fi/5/i/yritykset/yrityshaku/osuma_tulostus.jsp?id=27281578&nimi=Los%20Pollos%20Hermanos%20oy
Kyllä pojat yritti saada tolla nimellä, mutta oli kuulemma otettu yhteyttä että ”ei ihan tällä nimellä nyt mene läpi.” Outoa.
What? Miksi ei voi mennä läpi tuolla nimellä????
Olen syönyt Tampereella hyviä, siis oikeasti taivaallisia siipiä vain kerran. O´hanan poppoo tarjoili kesällä chilifesteillä mielettömiä, tuoreita ja rapeita siipiä. Harmi, että heillä ei viissiin ole resursseja tehdä niistä pysyvää tuotetta listalle. Mutta onneksi nyt tuli Pollos. Pitää tehdä siipihullun kaverini kanssa tuonne joku ilta harras pyhiinvaellus. 😀