Testasin Helsingin Fafa´sin viime syksynä, ja se oli menoa. Ihastuin ikihyviksi todella pehmeään ja reilusti maustettuun, rapeakuoriseen falafeliin. Odotukseni olivat korkealla, kun Fafa´s avasi kevättalvella ravintolan Tampereen Aleksanterinkadulle.
Tampereen Fafa´sin meininki ja miljöö ovat Helsingin ketjulle uskollisia. Liiketila on pieni ja sisustus rouhea. Tilaukset tehdään tiskillä, kokki huikkaa annoksen valmistuneen ja ruoka noudetaan itse.
Fafa´sin konsepti on pikaruokalamaisenpi kuin toisessa kaupungin falafel-mekassa, Zeytuunissa. Jälkimmäisessä taustamusiikkina soi cool jazz, ruoka tarjoillaan pöytään ja tunnelma on niin rauhoittava, että ravintolassa tekee mieli istua tovi jos toinenkin.
Ensimmäisellä testikerrallani tunnelma Fafa´sissa oli levoton. Taustalla soinut dubstep pauhasi piinallisen kovalla. Pöydissä oli edellisten asiakkaiden lautasia ja lattialla huomattavan paljon tähteitä. Ravintolassa oli sen pieneen kokoon nähden reilusti henkilökuntaa, mutta asiakkaiden huomioimisen ja palvelun kanssa oli vähän niin ja näin. Kuulostan varmaan nillittävältä tädiltä, mutta minua inhottaa olla likaisessa ravintolassa ja ihmettelin, miksi omien juttujen höpöttely kiinnosti tarjoilijoita enemmän kuin pöytien siivoaminen.
Yritin kuitenkin keskittyä ruokaa, sillä uumoilin sen olevan hyvää. Fafa´sissa ei ole erillistä lounaslistaa, vaan ravintolassa myydään samaa menuta koko päivän. Valitsin vegaanisen listan vegan meze -salaatin (9,90 e). Annoksessa on viisi palaa falafelia, tabbouleh-salaattia, hummusta, tomaateista ja paprikasta keitettyä matbuha-tahnaa, paistettua munakoisoa ja kukkakaalia sekä tahinia ja pitaleipää. Kokki kysyi, saako annokseeni laittaa chiliä, ja tokihan sai.
Falafelit olivat juuri niin ihania kuin Helsingissäkin. Palleron kuori on todella rapea, sisällä oleva massa on pehmeää ja mehevää. Taikinassa oli käytetty reilusti mausteita ja pientä potkuakin löytyi. Vaikka falafelien päällä näytti olevan paljon chiliä, se oli todella mietoa ja meni kivuttomasti alas.
Annos ei kuitenkaan ollut täydellinen. Munakoiso oli jäänyt vähän kitkeräksi ja sitkeäksi eli sitä oli luultavasti itketetty liian vähän. Jäin myös mietiskelemään annoksen kukkakaalia. Se ei ollut paahdettua, vaan enemmänkin kärähtänyttä. Voi olla, etten minä vain tajua annosta, mutta en pitänyt kaalista tällä tavoin valmistettuna. Myös munakoiso oli hieman käräytettyä (vaiko kärähtänyttä), ja nyt kasvisten maut söivät toisiaan.
Tabboulehin bulgur sen sijaan oli todella maukasta ja koostumuskin oli oivallinen. Jäin tosin miettimään, oliko bulgur varmasti keitetty pelkässä vedessä tai kasvisliemessä, sillä olin aistivinani siitä kanaliemen aromin. Kysyin asiaa tarjoilijalta. Hän sanoi, että annos on täysin vegaaninen, ja bulgur on keitetty pelkässä vedessä. Joka tapauksessa se oli hyvin maustettua.
Pitaleipä oli ohutta ja pehmeää, mutta annoksen hummus ja tahini hämmensivät minua. Tahinihan on siis yksi hummuksen ainesosa. Tämän salaatin tahini ja hummus maistuivat lähes samalta, siis pelkältä tahinilta. Olisin kaivannut hummukseen reilusti enemmän sitrunnaa ja valkosipulia, jotta se ei olisi maistunut pelkältä seesamitahnalta.
Toisen kerran testasimme Fafa´sia Foodoran kautta. Vaikka Fafa´s on profiloitunut falafeleihin, listalla on myös kana- ja kebabliha-annoksia.
Tilasimme liha-annos kababin (9,90 e), joka on siis maustetulla jauhelihavartaalla, kasviksilla, kaalipikkelsillä, matbuhalla ja tahinilla täytetty pitaleipä. Broileri on monien ravintoloiden akilleen kantapää. Valitsimmekin toiseksi annokseksi kanalla, fetalla ja tuoreella korianterilla täytetyn leivän (10,90 e). Pakettiin päätyi myös annos ranskalaisia matbuha-tahnan kera (3,90 e).
Valitettavasti tilauksessa oli virhe, jonka huomasimme vasta avattuamme ruokakääröt. Molemmat pitat oli täytetty lihalla, enkä ole siis päässyt vielä testaamaan Fafa´sin broilerinkypsennystaitoja. Leivissä oli riittävästi maustekastikkeita, ja etenkin tuoreella korianterilla ja fetalla höystetty annos kutkutteli makuhermoja. Juuri tällaista kunnollisen kebabin kuuluu olla. Liha oli maustettu hyvin, mutta se oli koostumukseltaan aikas tiivistä, lähes kovaa. Jauheliha saa mielestäni jäädä vähän ilmavammaksi, jotta syöminen ei ole niin työlästä.
Vaikka en mikään ranskalaisfani olekaan, nämä ranut katosivat minunkin lautaseltani. Tomaatista ja paprikasta tehty matbuha oli mukavaa vaihtelua ketsupille ja rasvaisille majoneesidipeille. Olisin syönyt sitä kernaasti enemmänkin.
Ennen arvostelun kirjoittamista testasin ravintolan vielä kolmannen kerran. Arvoin hetken aikaa kumpi oli ensin, kana vai muna, tällä kertaa muna voitti. Kiinnostuin nimittäin kananmunaa sisältävästä sabich-salaatista, jossa on myös falafelia, paistettua munakoisoa, hummusta ja tahinia (9,90 e).
Jännitin, miten kananmuna on keitetty – ja yllätyin iloisesti. Keltuainen oli jätetty kauniin kirkkaaksi ja pehmoiseksi. Munakoiso oli tällä kertaa pehmeämpää ja lempeämmän makuista. Tahinia ja hummusta oli jälleen vaikea erottaa toisistaan.
Tällä lounaskerralla ravintola oli siistimpi ja musiikin volyymi miellyttävämpi. Häkellyin, kun kokki tokaisi tilausta tehdessäni, että ”ota tosta tommosia friteerattuja leipätikkuja, mä tein näitä juuri, on meinaan tosi hyviä”.
Siis härregyyd, joku jutustelee suomalaisessa ravintolassa näin rennosti ja valmistaa ex tempore pikkusuolaista asiakkaille ihan ILMAISEKSI. Nyt kuulkaas louskuivat tämän mummon tekohampaat ihastuksesta. Myös pöytiä ja salia siivottiin tehokkaammin kuin ensimmäisellä kerralla.
Fafa´s ei ole vielä niin täydellinen kuin toivoin. Se on kuitenkin huima parannus Tampereen falafel- ja kebab-skeneen. Omaan makuuni nämä falafelit ovat kaupungin parhaita – tosin Jörn´s Dönerin uudet herkut ovat vielä testaamatta. Nautin myös hyvästä meiningistä, joka keittiössä selvästi on. Kaipaisin palveluun kuitenkin skarppiutta, jotta sali pysyisi siistinä, eikä tilauksissa olisi sekaannuksia. Miljöön puolesta viihdyn enemmän Zeytuunissa, mutta Fafa´sin leipiä tulee ehdottomasti napattua mukaan lounaaksi ja kiireisten iltojen pelastajiksi.
Olisi kiva, jos ravintolassa olisi pari vaihtuvaa lounastarjousta. Tyyliin päivän salaatti ja pita hiukan normaalia halvemmalla. Annoksia ostetaan aika paljon mukaan, ja noutoruokana hintaa on ehkä euron verran liikaa. Ravintolassa nautittuna maksan kuitenkin hyvästä etnisestä mukisematta tämän summan.
Kiitos Fafa´s kun tulit! Olkoon yhteinen taipaleemme pitkä ja herkullinen.
Tuomio: Tampereen paras falafel, mutta palvelu kaipaa vielä viilausta
Ah, Fafa’s on niin hyvä! Olen tosin syönyt vain Helsingin-tarjoiluja, mutta jos falafeliä alkaa tehdä mieli niin sinne suuntaan. Mikä siinä onkin, että hummuksen, falafelien, tahinin, persilijan ja pitaleivän liitto voi olla niiiiiiin herkullinen?
Miten muuten Helsingin Fafa´sien odotusajat? Eräs kaverini valitti, että Woltin tulo on hidastanut ruoan saamista, kun Wolt-tilaukset menevät ravintolassa olevien ohitse?
Jaa, enpä ole moiseen törmännyt. Yleensä on pitänyt hetki odotella, mutta silloin jonoakin on ollut. Eli ei mitään epäilyttävän pitkää odottelua.
Ok! Ehkä frendi on sattunut paikalle pari kertaa juuri siihen pahimpaan kiirepiikkiin. Minä olen tosi iloinen, että näitä falafeleja saa nyt Mansestakin. Ei kauheasti nappaa syödä tavallisten kebabiloiden falafeleja, koska ne ovat aina kuivia, täysin mauttomia pakastepalleroita. Sellaiset vielä kuivan riisin kanssa, nnggh.