Arvostelu: Baba´s Kitchen on syy mennä Tullintorille

En ole ostoskeskusihminen, ja Tullintori on keskustan ostareista se, joka on aina houkutellut vähiten. Siellä tulee poikettua lounaalla, mutta erityisen vetäviä ravintoloita tai vaatekauppoja Tullintorilla ei ole. Koskikeskuksen kanaravintola Los Pollosin ja Ratinan kauppakeskuksen Sandron ja Hanko Sushin kaltaiset, kovatasoiset frankkaripaikat puuttuvat. Tullintori on ollut minulle läpikulkupaikka, jossa käydään ruokaostoksilla ja postissa. Lempikauppani Tokmannikin lopetti, nyyh!

Syy syödä Tullintorilla

Reilun vuoden ajan Tullintorilla on kuitenkin ollut yksi Tampereen parhaista kebabpaikoista. Baba´s Kitchen on samaa genreä Zeytuunin, Fafa´sin ja Jörn´s Dönerin kanssa. Kaikissa näissä paikoissa on niin hyvää falafelia, etten suostu kajoamaan enää peruspizzerioiden palleroihin. Annokset tarjoillaan kauniisti, ja jokainen komponentti on priimaa: kasvikset, kastikkeet ja tuoreet yrtit.

Tullintorin miljöö on 90-lukulaisen toimistohenkinen. Tämä määrittää tunnelmaa niin paljon, että intiimiyttä on vaikea luoda. Baba´s on kliinisyyden keskellä kuitenkin piristävä turkoosi keidas. Pieni ravintola ja käytävän pöydät ovat silti siistejä. Täällä vältetään vanhan liiton etnisten ravintoloiden ongelma eli halvan näköinen krääsä.

Ravintola tekee linjansa selväksi stailauksessaan. Seinämaalauksissa ilmoitetaan, että tämä ei ole burgerpaikka. Tyyli on aivan erilainen kuin vaikkapa alakerran kiinalaisessa, jonka sushibuffetista olen löytänyt muun muassa sour cream and onion -sipsejä.

Ravintola on myös ajan hengessä mukana. Pöydissä olevat kyltit rohkaisevat asiakkaita kuvaamaan annoksiaan ja somettamaan. Palkinnoksi saattaa napsahtaa ilmainen lounas.

Ei sen seitsemää sorttia, vaan kebabia

Baba´sin lista on pelkistetty. Tarjolla on kolme täytettä: falafel, nauta ja kana. Myös tarjoilumuotoja on kolme. Täyte voidaan rullata tortillamaiseen lettuun, Pyymäen pitasämpylän väliin tai koota kasvislisukkeiden kanssa salaattiannokseksi.

Valitettavasti unohdin ottaa hinnat ylös, eikä niitä ole nettisivuilla. Uskoisin, että nämä Aamulehden vuoden vanhat tiedot ovat edelleen voimassa. Lounasaikaan kaikki maksaa kympin, lounaan jälkeen pitat 10 euroa, rullat 11 euroa ja annokset 12 euroa. Kaikki hinnat ovat joka tapauksessa kympin korvilla.

Ensimmäisellä kerralla maistoin kana-annoksen salaatilla. Kana oli pehmeää ja kosteaa. Yleensä karsastan kanaleipiä, sillä suutuntuma on pahimmillaan kuiva ja pullamainen. Baba´sin kana taas olisi varmasti maistuvaa leivänkin välissä. Eniten mieleeni jäi silti falafel. Kehuin rapeaa pintaa ja pehmeää sisusta niin paljon, että vannoutuneeksi lihansyöjäksi itsensä määritellyt kaverini halusi lähteä testaamaan annoksen.

Tilasimme kaksi falafelannosta. Minä otin omani pitalla, sillä Pyymäen leipä näytti herkullisen tuoreelta. Nopeita hiilareita välttelevä kaverini taas otti oman annoksensa kasvislisukkeiden kera. Hän varmisti, että annoksessa ei ole vehnää. Hyvä kurkku -sivuston mukaan Baba´sin kasvisannokset on mahdollista saada myös vegaanisilla kastikkeilla.

Salaatteja kaikissa sateenkaaren väreissä

Pitaleivän välissä oli falafelpullien lisäksi kastikkeita, salaattia ja muita kasviksia, kuten marinoitua punasipulia. Totesin, että annos kannattaa syödä suosiolla käsin. Leivän kuori on sen verran napakka, että haarukan ja veitsen kanssa operointi menee nitkuttamiseksi.

Kaikki täytteet olivat erinomaisia. Kastikkeita olisi voinut olla vähän enemmänkin, sillä nyt leipää jäi hieman yli. Pitoissa, hodareissa ja purilaisissa minulle on tärkeää, että leipää ja täytettä on optimaalisessa suhteessa toisiinsa nähden.

Annokseni oli hyvä, mutta en voinut olla kadehtimatta hieman kaverini salaattilisukkeita. Salaattiannoksessa on vaikka mitä, esimerkiksi marinoituja kikherneitä, couscousia, hummusta ja maissia. Molemmissa annoksissa oli onneksi sama ihanuus, nimittäin ohut, friteerattu ja seesaminsiemenillä kuorrutettu munakoisosiivu. Kaikki Baba´sin annoksia maistaneet näkyvät ihastuneen juuri tähän yksityiskohtaan.

Mieletön munakoiso

Yritin udella omistaja Fatih Celikeliltä, miten herkku tehdään, mutta se on tarkasti varjeltu salaisuus. Tiedän vain sen, että munakoisosiivuja ei tehdä käden käänteessä, vaan kyseessä on useiden tuntien operaatio. Kotikeittiössä näitä ei siis pyöräytetä tuosta vain iltapalaksi.

Sen lisäksi, että kaverini on vannoutunut barbaari, hän vihaa kuulemma munakoisoa – ja käänsi kelkkansa molemmissa asioissa tämän käynnin jälkeen. Munakoisosnäksit olivat niin hyviä, että ehdotimme, eikö niitä voisi tilata lisämaksua vastaan enemmän.

Baba´sin falafeleista näkee ja maistaa, että ne eivät ole pakastealtaan muhjua. Pullien pinta on ihanan rapea ja sisus pehmoinen. Nämä  falafelit menevät kirkkaasti kaupungin kärjen joukkoon. Mausteita voisi tosin olla makuuni enemmänkin, mutta toisaalta etenkin salaattiannoksen runsaat kastikkeet paikkaavat tätä. Pöydissä on myös kastikepullot, jos annokseen kaipaa potkua. Varoitus: annostele vähän kerrallaan, sillä tämä on tulista.

Vihdoinkin kunnollisia raaka-aineita

Lounasaikaan tiskillä oli tasaisesti jonoa. Annokset tulivat kuitenkin nopeasti ja oikeaan pöytään. Lounaaseen kuuluu myös kahvi tai tee ja karkit. Varsinaista jälkiruokaa ei ole, mutta toisaalta en sitä pieneltä ostariravintolalta odotakaan. Se, että lista on tiukasti rajattu, auttaa varmasti pitämään laadun korkeana. Aikaa riittää munakoisosiivujen kaltaiseen hifistelyyn, joka kohottaa annokset peruskebabin yläpuolelle.

Kerrotaanpa loppuun hauska hintoihin liittyvä havainto. Hain pari viikkoa sitten Vöner-annoksen lähikorttelin peruskebabbilasta. Annos tyydytti suolaisennälän pikkutunneilla, mutta styrox-paketissa oli tuttua bulkkimättöä, siis jäävuorisalaattia ja pitan paloja kastikekeon alla. Olin lentää takamukselleni, kun tuli maksun aika. 11 euroa. En tiedä, oliko kyseessä korotettu yömaksu, mutta taksa sekä ärsytti että nauratti. Samalla summalla voi näköjään saada mikrossa lämmitettyä mässyä tai mausteista ja värikästä käsityötä.

Onneksi jälkimmäisiä saa Tampereella yhä useammasta paikasta. Muistan edelleen, kun väänsin vuonna 2013 kaverini kanssa siitä, voisivatko kebabbilat käyttää parempia kastikkeita ja yrttejä. Hänen mielestään se oli liian kallista olemattomaan kysyntään nähden.

Onneksi nykyään tiedämme toisin.

Tuomio: Täällä tehdään kebabia, ja se tehdään erinomaisen hyvin