Olin pyllähtää tuolilta alas, kun törmäsin Ylen uutiseen kotitalouksien ruokahävikistä. Olen puhunut monesti siitä, miten paljon ruoan roskiin heittäminen ahdistaa minua. Nyt ahdistukseni pärähti tappiin, sillä suomalaisten kotitalouksien vuosittainen ruokahävikki vastaa 100 000 henkilöauton päästöjä.
Heitämme joka vuosi 450 miljonaa kiloa ruokaa roskiin. Rahassa se tarkoittaa 500 miljoonan euron syytämistä biojätteeseen. Uskallan kuitenkin röyhistää rintaani, sillä meidän perheessämme ruokahävikkiä syntyy todella vähän. Biojätteeseen ei mene juuri muuta kuin hedelmien ja vihannesten kuoria, kahvinporoja ja kuivuneita kukkia.
Olen huomannut, että osa nikseistä, joiden avulla ihmiset kuvittelevat pienentävänsä ruokalaskuaan, johtaa todellisuudessa ruoan pilaantumiseen ja rahanhukkaan. Lisäksi jämien syöminen on joidenkin mielestä tylsää, jopa ällöttävää. Lautaselle ei voi koota keräilyeriä siitä sun tästä, ja kun ruoka alkaa kyllästyttää, sitä ei pakasteta, vaan kipataan roskikseen.
Listasin nyt omat toimiviksi todetut vinkkini, joiden avulla hävikkiä voi vähentää. Kun heität ruokaa vähemmän roskiin, ilmasto ja kukkarosi kiittävät.
1. Osta ruokaa tarpeeseen, älä alen houkuttelemana
Ruokakauppaan kannattaa mennä aina ostoslistan kanssa. Mieti, mitä aiot kokata tulevalla viikolla. Osta ainekset näihin ruokiin ja muutamia perustuotteita, joita kuluu tasaisesti, esimerkiksi maitoa ja leipää.
Osta 3, maksa 2 -alennuksiin ei kannata haksahtaa, ellet aio tehdä jotain tarjouksessa olevasta ruoasta. Jugurtteja, lihaa ja kalaa ei kannata hamstrata jääkaappiin vain alen vuoksi ellet ole varma, että ruoka tulee käytettyä. Yksi normaalihintainen ja käytetty jauhelihapaketti on halvempi kuin kolme alehintaista, mutta pilaantunutta.
Koska perheemme on pieni, ostamme isoissa ale-erissä vain säilykkeitä ja kuivatuotteita. Pasta ja tomaattimurska säilyvät pitkään, mutta en viitsi ostaa alekalaa täyttämään pakastinta, ellen aio syödä sitä parin päivän sisällä.
2. Syötä sopivat tähteet lemmikille
Osan ruoantähteistä voi syöttää lemmikille, jos eläimellä ei ole vakavia allergioita. Ennen kuin syötät ruoantähteitä nelijalkaiselle, varmista, että ruoassa ei ole mitään eläimelle vaarallista ainesosaa. Esimerkiksi suklaa on koiralle hengenvaarallinen aine.
Yllätyin siitä, että esimerkiksi pavut ja linssit ovat koiralle hyvää ravintoa. Mäyräkoiramme popsikin hyvällä halulla pari kuivahtanutta linssipihviä, jotka olisivat voineet lentää roskiin.
Juuresten, riisin ja suurimoiden jämistä voi keittää koiralle myös Yrjölän puuroa. Puuro sopii monelle allergiselle koiralle, ja sen joukkoon voi panna herkuksi vaikkapa luuttomat ja ruodottomat lihan- ja kalanperkeet.
Kissalle voi tarjota jauhelihaa, ja hapanmaitotuotteet sopivat molemmille. Papu-koiramme rientääkin aina apuun, kun jääkaapissamme on vanhentuvaa jugurttia tai smetanan rippeet.
3. Tee kuivasta leivästä korppujauhoa tai krutonkeja
Käytän harvoin korppujauhoja, sillä yleensä murustelen uuniruokien kuorrutteeksi kuivahtanutta leipää ja juustoa. Kiusauksiin ja laatikoihin tulee ihanan rapea ja tumma kuori, eikä leipää tarvitse heittää roskiin. Myös pähkinänjämät voi rouhia veitsellä tai morttelilla jauheeksi ja ripotella laatikon päälle.
Kuivahtaneen leivän voi myös paahtaa pannulla tai uunissa valkosipulin ja yrttien kera. Kuutiot sopivat krutongeiksi salaattiin, ja paahdetut leipätikut menevät sipseistä.
4. Sekoita jämät pastaan tai munakkaaseen
Sellaisia jämiä, joita ei voisi heittää pastan tai munakkaan täytteeksi, ei ihan kauheasti ole. Olen kipannut esimerkiksi bolognesekastikkeen rippeet munakkaaseen. Hieman lisää mausteita, jalapenoja ja juustoa. Kas näin meillä on tex mex -munakas.
Pasta ja nuudelit ovat oivallisia ruokia ruoka kiireisiin ja laiskoihin päiviin. Jääkaapista löytyy yleensä aina jotakin, joka sopii pastaan, eikä sille tarvitse tehdä erillistä kastiketta. Italialaiset eivät uita pastaansa samalla tavalla kastikkeessa kuin suomalaiset, ja tämä ideologia sopii mainiosti jämien hyödyntämiseen.
Hieman spagettia, kourallinen oliiveja ja aurinkokuivattuja tomaatteja, säilykkeiden öljy ja kuivahtanut juusto. Nauti tuoreena etkä kaipaa kastiketonkkaa.
5. Älä hamstraa välipaloja, vaan tee smoothieita
Suomalaiset ovat välipalauskollista kansaa. Joskus tuntuu siltä, että emme selviydy pienimmästäkään fyysisestä ponnistuksesta ilman voileipiä, juotavaa jugurttia tai proteiinipatukkaa.
Sinkkuaikoina ostelin välipaloja itsekin. Olin tottunut kotona siihen, että jääkaapissamme oli aina jos jonkin sortin jugurttia, ja hedelmäkori oli täynnä banaaneja.
Huomasin, että heitin kaikkein eniten roskiin juuri välipalatuotteita. Välipalojen tärkeyttä oli jankutettu minulle niin paljon, että hamstrasin jugurtteja ja myslipatukoita yli tarpeideni.
Nykyään ostan yksittäispakattuja jugurtteja todella vähän. Surautan välipalaksi usein smoothien, joka on parhaita tapoja yhdistellä jämiä. Olen heittänyt smoothieen niin piimänlirut, tummuneet omenat kuin orpoina pussin pohjalla lojuvat pähkinätkin. Parhaat päivänsä nähneet hedelmät muuttuvat kauniiksi soseeksi, ja pikkunälkä talttuu.
6. Pakasta ylimääräinen ruoka ja kolua pakastinta
Se, että ihminen ei halua syödä samaa ruokaa peräkkäisinä päivinä, on käsittämätön syy heittää ruokaa roskiin.
Jokaisen aikuisen ihmisen taloudesta pitäisi löytyä muutama pakasterasia, tussi ja maalarinteippi. Jäähdytä ylimääräinen ruoka, pakkaa se rasiaan ja kiinnitä kanteen teippi, jossa lukee, mitä boksissa on ja koska se on valmistettu.
Pelkkä pakastaminen ei kuitenkaan pelasta ruokaa, vaan säilötty ruoka pitää syödä. Pakastimen perkaaminen kerran vuodessa sulatuksen yhteydessä on liian harva tahti. Pakastin kannattaakin käydä läpi ainakin kerran kuukaudessa.
Meillä sieltä tuppaa löytymään yllätyslounaita, jotka pelastavat kiireisen päivän. Pakastimessa on usein myös marjoja pirtelöihin ja lihanjämiä koiralle.
Ja vielä pari sanaa ravintoloille…
Suomessa vietetään kansallista Hävikkiviikkoa alkusyksyllä, mutta hävikkiajattelun pitäisi olla arkipäivää. Huhuilen tässä nyt myös ravintoloiden suuntaan. Ylen jutun mukaan me tavalliset talliaiset emme ole suurimpia syypäitä hävikkiin, sillä ravintoloissa tehdään ruokaa reilusti yli tarpeiden.
Hellan ja Huoneen viime kesän pop up -ravintola Alpha oli fine dining -tason hävikkiravintola. Söin siellä elämäni parhaan kaalilaatikon, ja lista eli jämien ja raaka-ainetarjonnan mukaan.
Helsingissä hävikkiravintola Loop toimii samalla konseptilla ja tarjoilee niin illallista kuin brunssiakin. Voisivatko ravintoloitsijat ottaa ideasta koppia laajemminkin?
Hyvä kirjoitus hyvästä aiheesta! Yksi tehokas vinkki jäi kuitenkin mielestäni uupumaan:
Ravintoloiden hävikkiinkin on nyt mahdollista puuttua varsin tehokkaasti. Tampereellakin on toiminut jo pitkään ResQ Club palvelu, jonka kautta ravintolat voivat laittaa ylijäämäruokansa tarjolle kohtuuhintaisina take away -annoksina. Käyttäjät voivat bongata itselleen sopivia diilejä läheltään ja pelastaa hävikkiuhan alla olevaa ruokaa näppärästi mobiilisovelluksen kautta. Viime vuonna palvelun kautta pelastettiin yli 100 000 annosta ja homma kasvaa jatkuvasti.
Jos haluat tutustua tarkemmin, niin osoitteesta http://www.resq-club.com löytyy lisäinfoa, ja jos testaaminen kiinnostaa, niin allekirjoittaneeseen saa olla yhteydessä 🙂
-Joonas / ResQ Club Tampere
Kiitos lisäyksestä Joonas!
Tämä oli ihan vain unohdus, sillä ResQ oli eka appi, jonka latasin uuteen ultramorerniin luuriini.
Loistava keksintö, jota lähikahvilani yrittäjä juurikin kehui Savusuolan Fb:n puolella.
Kiitos hyvästä postauksesta. Täällä toinen hävikkikauhistelija, joka marttana upottaa kaikki hävikkiuhan alla olevat ruoka-aineet aterioihin, smoothieihin, sämpylöihin tai milloin minnekin.
Liputan ehdottomasti myös suunnitelmallisen ruokien ostamisen puolesta. Ihanteeni on, että kauppapäivän aamuna jääkaappi ja hedelmä- ja leipäkorit kumisisivat tyhjyyttään. Silloin olemme onnistuneet mitoittamaan ruokamäärät juuri oikein!
Ja pakastin on tietenkin hävikinvastustajan paras kaveri.
Se, että ruoan pakastaminen on monelle joku kynnyskysymys, on muuten outoa ja hämmentävän yleistä. Toki on safkoja, jotka kärsivät pakastamisesta, mutta esimerkiksi pasta ei mene miksikään.
Tyhjä jääkaappi on kaunis jääkaappi!
Tuo kauppalistan tekeminen helpottaa niin paljon kaupassakäyntiä ja ainakin tässä taloudessa vähentää niitä heräteostoksia. Suunnittelen vähän vajaan viikon ruokalistan etukäteen ja sen mukaan sitten ostan aineksia. Toki sitten jos vastaan tulee joku mukava tarjous lähinnä jotain kalaa tms. niin muutan lennosta ruokalistaa. Olen myös suurinpiirtein selvillä mitä pakkasesta löytyy ja niitä syödään pois tasasin väliajoin ettei käy niin että sinne tungetut ruuat menee aikanaan roskiin.
Tuo ruokahävikin määrä on ihan järkyttävä, toisinaan on hassua kun ihmiset kauhistelee kuinka kallista ruoka on ja sitten ruokaa menee tuollainen määrä roskiin. Smoothiet, kastikkeet, munakkaat, sosekeitot, laatikot ja padat on sellaisia johon kyllä saa hyvin upotettua ties mitä.
Tuo maustettujen jogurttien määrä kaupassa on muuten ihan käsittämätön, varsinkin isoissa marketeissa ja maustamattomia jogurtteja saa tyyliin melkein kissojen ja koirien kanssa etsiä. Onneksi tuo Lempi on lähes kulman takana, haen sieltä yleensä Ahlmanin jogurttia. Parasta!
Ah, maustetut jugurtit! Keksien ja naksujen ohella yksi lempihämmästelynaiheistani. Jouduin jonkin aikaa sitten käymään kolmessa eri Tammelan marketissa, jotta löysin marinoimatonta broileria. Liha- ja kanahylly olivat kuin Neuvostoliitosta, mutta erilaisia kerroskiisseleitä, jugurtteja ja keksejä kyllä piisasi.
Ruoan heittäminen roskiin on käsittämätöntä. En harrasta. TV-dokkarissa valaistiin, että jos ruoan hävikki saataisiin Euroopassa puoleen, vaikutus olisi sama kuin joka toinen auto poistettaisiin liikenteestä. Järkyttäviä olivat kuvat Ranskassa kaatopaikoille kipattavista rekkakuormista leipää.
Pakastan ja teen munakkaita sekä pastoja, ihan niin kuin sinäkin vinkkaat. Kerman tai puolikkaan kermatölkkiä voi hyvin pakastaa ja maidonkin. Ruoanlaittoon kelpaavat hyvin pakasteenakin. Pakkaseen menevät myös hiukan pehmenneet tomaatit tai banaanit. Tomskut kastikkeeseen tai soppaan – jonne voi kipata hyvin paljon jämiä – ja pakastebanaaneista smoothie.
Mielestäni on myös ahdistavaa, miten paljon ruokakaupat kippaavat ruokaa jätteeseen. Kävin opiskeluaikoina tekemässä reportaasin dyykkaamisesta. Kaivelin dyykkarin kanssa roskiksia, ja sieltä löytyi ehjissä, siisteissä pakkauksissa täysin käyttökelpoista tavaraa. Oli croisanteja, banaaneja, leipää ja ties mitä. Ruokaa, jonka tuottaminen on maksanut, jonka vuoksi käytetään luonnonvaroja ja jonka moni köyhä ottaisi ilomielin ilmaiseksi.