Pienen suuri juhla Ravintola C:ssä

Tyttösemme sai tänään nimen. Luovuimme ajatuksesta pitää juhlat kotona jo ennen kuin edes harkitsimme sitä kunnolla. Vauva-aikana tulee vietettyä ihan tarpeeksi aikaa kotona muutenkin. Kun kyseessä on vielä esikoinen, ja vanhemmat ovat edelleen pihalla kuin lumiukot, on kiva antaa jonkun toisen hoitaa homma ja istahtaa valmiiseen pöytään.

Juhlapaikan löytäminen kesällä lyhyellä varoitusajalla on helpommin sanottu kuin tehty. Kaikki paikat olivat joko varattuja tai ehdottamamme ajankohta ei sopinut. Yksi vaihtoehto oli Tammelassa sijaitseva ihana Villa Sofia – kunnes kuulimme hinnan. Yli 600 euroa pelkästä tilasta plus tarjoilut ja ruoat erikseen on liikaa, kun kyseessä on vain parin tunnin kahvitilaisuus.

Mies heitti jossain vaiheessa, että hän soittaa ihan piruuttaan Ravintola C:hen. Emme tosin uskoneet, että fine dining -ravintola lähtisi kovin helposti mukaan pieniin kahvikesteihin. Hämmästys ja riemu oli suuri, kun asia järjestyi yhdellä puhelinsoitolla. Olin aivan äimän käkenä. Vauvamme ensimmäinen iso juhla vietetään Suomen parhaaksi ravintolaksikin valitussa C:ssä, ja vanhemmat pääsisivät samalla ”leikisti oikeaan ravintolaan syömään”!

Yhteistyö C:n kanssa sujui mutkattomasti. Christina Suominen ehdotti kahvipöytään piirakoita, salaattia, kakkua ja macaron-leivoksia. Kävimme suunnittelemassa yksityiskohdat vielä Ilkka Isotalon kanssa. Hän ymmärsi todella hyvin juhlan luonteen ja ajatuksemme. Halusimme, että tarjolla olisi sellaista ruokaa, joka maistuisi niin isoisovanhemmille kuin 2-vuotiaalle naperollekin.

C:n porukalla on ehkä jotain telepaattisia kykyjä. Olin koristellut vauvamme juhla-asun mintunvihreällä silkkinauhalla ja rusetilla. Ja tadaa, sekä kakku että leivokset olivat mintunvihreitä, vaikka asiasta ei oltu sovittu sen tarkemmin. En ole kauhea nillittäjä näissä väri- ja koristeluasioissa. Kerroin vain toivovani keväisiä sävyjä, ehkä jotain hempeän vihreää tai sinistä. Minä siis en ole niitä ihmisiä, joiden mielestä pinkki on tyttöjen väri ja baby blue poikien. En voi sietää pinkkiä, korkeintaan vain vanhaa roosaa. Enkä halunnut kakkuun mitään lapsiin viittaavaa koristehärdelliä, koska aikuisethan sen kakun söivät. Pupuja ja rusetteja voidaan harkita sitten, kun tyttö tajuaa jo jostain jotain, ja alamme järjestää lastenkutsuja.

Kakku oli koristeltu syötävillä kukilla.
Kakku oli koristeltu syötävillä kukilla.

Macaron-leivokset olivat täydellisiä koostumukseltaan, kuoresta rapeita ja sisältä ihanan valuvia.
Macaron-leivokset olivat täydellisiä koostumukseltaan, kuoresta rapeita ja sisältä ihanan valuvia.
Toivoimme kakkuun raikasta täytettä tasapainottamaan marsipaanin makeutta. Tämäkin toive toteutui.
Toivoimme kakkuun raikasta täytettä tasapainottamaan marsipaanin makeutta. Tämäkin toive toteutui.

Ravintola oli ihanalla tavalla tajunnut ajatukseni keväisestä fiiliksestä ja luonnosta. Sen lisäksi, että kakku oli koristeltu kukilla, löytyi suomalaisen luonnon epätavallisempia antimia myös kinkku- ja lohipiiraista ja salaatista. Salaatissa oli pikkelöityjä voikukan nuppuja ja puna-apilaa. Leivät oli koristeltu apilan lehdillä. En ole koskaan aikaisemmin syönyt kukkia, mutta tämän kokemuksen jälkeen aion kyllä kokeilla itsekin. Pikkelöidyt nuput olivat suosikkejani, ihanan makeita ja pehmeitä. Tarjoilijamme vinkkasi, että voikukan voi käyttää kokonaan varsia ja lehtiä myöten. Ideoita juhannusruokiin?

Lohileivissä oli myös mätiä.
Lohileivissä oli myös mätiä.

 

Salaatissa oli kokonaisia pieniä porkkanoita, kanttarelleja ja pikkelöityä voikukkaa.
Salaatissa oli kokonaisia pieniä porkkanoita, kanttarelleja ja pikkelöityä voikukkaa.
Apilaa ja kinkkua.
Apilaa ja kinkkua.

Juhla oli napakymppi, meidän näköisemme ja makuisemme. Pieni, vaalea tila ja rauhallinen jazz loivat intiimin ja lämminhenkisen tunnelman. En voi kuin kiittää ja kumartaa miljoonasti. Finanssimielessäkin tämä oli loistava sijoitus. Saimme kokonaisen ravintolan, ruoat ja tarjoilun 200 euroa halvemmalla kuin Villa Sofian pelkkä tilavuokra olisi ollut. Saimme vielä yli jääneet ruoat ja kakun kotiin mukaan. Kannatti siis kokeilla kepillä jäätä ja kilauttaa.

Tekemällä kaiken itse ja järjestämällä juhlat kotona olisimme selvinneet halvemmalla. Mutta vinkkinä kaikille  jakautuville: harkitkaa oikeasti, kannattaisiko säästää jostain muusta ja järjestää ristiäiset tai nimijuhlat kodin ulkopuolella. Muutaman kilon painoisen pötkön hoitaminen on ainakin ensikertalaisille sen verran kuluttavaa puuhaa, että joskus on kiva heittää jalat rahille ja käskyttää muita.

Lisäksi on kovin suhteellista, mikä on kallista. Minä en suostu maksamaan täyttä hintaa yhdestäkään pikkuvauvan vaatteesta, koska niiden käyttöikä on parista viikosta muutamaan kuukauteen. Aluksi vauvan korvien välissä ei juuri herneitä liiku, ja kun alkaa liikkua, kaikkein kiinnostavimmat asiat ovat äiti ja isä, eivät Hello Kittyt ja muut kilisyttimet. Ja kun jantteri on paskonut neljättä kertaa juuri vaihtamasi vaipan, ei marsipaanilevyjen kauliminen ole ainakaan minulla se juttu, johon haluan käyttää vähäisen vapaa-aikani.

PS. Virtuaalivarpuset toivat juuri viestin miehen varpajaisista. Äijät olivat ostaneet meille lahjakortin Hella & Huoneeseen! Tänä kesänä tulee siis testattua Berthan lisäksi toinenkin Mansen kärkiravintola.

 

 

 

 

 

 

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

*

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.