Jälkiruoat ovat heikoin lenkkini. En ikimaailmassa jaksaisi käyttää aikaani täydellisten macaron-pikkuleipien askarteluun. Lisäksi olen nirso. Pidän suklaasta, suolaisenmakeasta toffeesta ja kirpeästä. Makeanmakeat ruoat, kuten marenki, ovat mielestäni tylsiä. Innostun jälkkäristä, jos siinä yhdistellään suolaista ja makeaa, mutta pelkkä sokeriköntsä ei herätä meikäläisessä minkäänlaisia tunteita.
Tämän filosofian ajamana syntyi joulupöydän jälkiruoka. Se on Domino-keksipohjaan tehty karpalojuustokakku, joka koristellaan tummalla suklaalla. Makumaailma on raikas ja pehmeä. En pidä jälkkäreistä, joissa yhdistellään maitosuklaata ja marjoja. Marjat jyräävät suklaan päälle ja kitalakeen tulee ihmeellinen kalvo. Sen sijaan karvas tumma suklaa pärjää happamille marjoille.
VINK: Käytin pientä, 20-senttistä irtopohjavuokaa. Pikkuvuokaan riitti yksi pötkö Dominoita eli noin 170 grammaa. Jos käytät isompaa vuokaa, käytä keksejä hieman enemmän.
VINK VINK: Myös Oreot ja kaikki muut suklaa- ja kaakaotäytekeksit sopivat pohjaan.
VINK VINK VINK: Voit korvata karpalot puolukoilla tai punaherukoilla.
Karpalojuustokakku tummalla suklaalla
20-senttiseen pienehköön irtopohjavuokaan
- 170 grammaa eli yksi pötkö Domino-keksejä
- 50 grammaa pehmeää voita tai margariinia
- 1 teelusikallinen tummaa kaakaojauhetta
- 200 grammaa karpaloita
- 2 desiä karpalomehua
- 1 desi sokeria
- 1 teelusikallinen vaniljasokeria
- 2,5 desiä kuohukermaa
- 400 grammaa maustamatonta tuorejuustoa
- 4 liivatelehteä
- vesitilkka liivatteiden liottamiseen
- Pari isoa palaa raastettua 70-prosenttista suklaata koristeluun
- Loraus valmista suklaakastiketta koristeluun
- Tee ensin karpalosose. Kaada kattilaan 1 desi karpalomehua ja marjat. Keitä marjoja keskilämmöllä sekoitellen ja kaada joukkoon sokeri ja vaniljasokeri. Ota kattila pois liedeltä, kun marjojen kuori on hajonnut pehmeäksi ja seos muistuttaa kiinteää survosta.
- Jos haluat kakun koostumuksesta sileän ja väristä tasaisen, soseuta marjasurvos sauvasekoittimella tai blenderissä. Voit myös hienontaa sen muusinuijalla tai morttelilla.
- Anna marjasoseen jäähtyä huoneenlämpäiseksi. Tee tällä välin kakun pohja. Pingot vuoan pohjan päälle leivinpaperiarkki. Lukitse vuoka ja leikkaa suurimmat paperit reunoilta pois, mutta jätä noin peukalon pituinen reunus. Murskaa keksit, sekoita keksimurskaan pehmeä voi ja kaakaojauhe. Sekoita hyvin ja painele murupohja vuokaan.
- Pane tässä vaiheessa liivatelehdet kippoon ja kaada niiden päälle sen verran kylmää vettä, että lehdet peittyvät. Tee kerma-tuorejuustovaahto. Vaahdota kerma kiinteäksi vaahdoksi. Lisää joukkoon tuorejuusto ja sekoita hyvin. Vatkaa lopuksi joukkoon karpalosose. Maistele. Jos kaipaat enemmän sokeria, lisää se nyt.
- Kiehauta jäljelle jäänyt 1 desi karpalomehua pienessä kattilassa. Kaada joukkoon pehmenneet, puristellut liivatelehdet ja sekoita hyvin. Kun seos on tasaista, ala kaataa sitä ohuena nauhana useissa erissä kerma-tuorejuusto-marjaseoksen joukkoon. Vatkaa koko ajan kevyesti.
- Kaada valmis kakkumassa vuokaan. Anna kakun hyytyä jääkapissa yön yli tai ainakin 5 tuntia. Koristele valmis kakku raastetulla tummalla suklaalla ja suklaakastikkeella.
Kakusta tuli mielestäni todella kauniin värinen ja tällainen ronskin ekspressionistinen, anti mennä -tyylin koristelu sopi siihen. Tosin meitsillähän ei muita vaihtoehtoja olekaan. Nimim. Koulun kässäntunneilla toinen villasukkani oli naukuvan kireä ja toista saattoi käyttää pipona.
Hahhah, pakko näyttää myös kulissien takaa kuva, joka on mielestäni aivan hel-vetin siisti. En tajunnut napata järkkärillä in action -kuvaa, pelkällä kännykällä vain. Mutta oikeastaan tämä on paljon stylempi näin. On kuulkaa kakku ja crocsit sävy sävyyn. Se on miljoona kertaa tärkeämpää kuin se, onko lumessa jotain putua tai kuvassa kohinaa.
Muita jälkiruokia happamille tyypeille
Vaikka en ole intohimoinen jälkkäri-ihminen, arkistoista löytyy herkkuideoita niille, jotka eivät välitä marenkipilvistä.
Tuorein tällainen ohje on persimonmaljat vuohenjuustovaahdolla. Jälkiruoan makeus tulee hedelmän omasta mausta ja juustovaahto tasapainottaa sitä. Voit käyttää sesongin mukaan myös appelsiinia, persikkaa, nektariinia tai vaikka mansikoita.
Appelsiinijuustokakku kanelikastikkeella on raikas, todella helppo ja nätti kakku. Jos haluat päästä vielä helpommalla, skippaa kanelikastike. Raasta kakun päälle tummaa suklaata tai lorottele valmista suklaakastiketta.
Valkosuklaa-jugurttipannacotta on täyteläinen, mutta raikas ja erittäin helppo jälkiruoka. Jugurtti taittaa suklaan imelyyttä ja jäljelle jää sopivan samettinen pohja-aromi. Lisukkeeksi sopivat marjat, esimerkiksi mustikat tai punaherukat.
Pastellihuurupäiset uudenvuoden lupaukset
Minulla on ollut tapana napsia joka joulu kuvia anoppilan lähiympäristöstä. On hauskaa katsella blogista, miten erilainen maisema on eri vuosina sään mukaan. Viime joulu oli kurainen ja vetinen. Pajunkissat kukkivat, eikä ulkoilu houkuttanut rapaisilla kylänraiteilla.
Myöskään jouluna 2015 ei nietoksilla juhlittu. Sää oli kuitenkin aurinkoinen ja maisema kylpi pienen hetken iltapäivän kuparisessa valossa. Tuona vuonna erehdyin tekemään elämäni ensmmäisen ja viimeisen kerran raakakakkua. Vmp – ei kun siis tota, se nyt ei vain ole ihan minun juttuni.
Kuvien perusteella tätä joulu luonnehtivat huurre ja arat pastelliset sävyt. Joulu oli siis aivan kuin tuo kakkuni. Kauheen kiva kun tää luonto ja ilmasto ovat niin kohteliaita, että mätsäävät itsensä leipomuksiini.
Kuten väliotsikossa lupailinkin, lopuksi niitä uudenvuodenlupauksia. Helpointa ja fiksuakin on olla lupaamatta mitään. Ainakaan mitään todella tiukkaa ruokavalioon tai työuran etenemiseen ei kannata luvata, koska se kiristää vain pinnaa.
Ajattelin tehdä muutaman lupauksen, jotka liittyvät osittain itseeni, osittain muihin. Pidän niistä kiinni niin hyvin kuin jaksan, itseäni ruoskimatta.
- Yritän olla provosoitumatta ja provosoimatta. Sarkasmi ja debatit ovat elämän suola, mutta itkeviin ja nauraviin apinaemojeihin verhottua kiusaamista ja vittuilua ei tarvitse hyväksyä. Tällaiseen käytökseen ei kannata uhrata liikaa energiaa. On parempi poistua ja kaivaa esille joku hyvä kirja.
- Lahjoitan enemmän rahaa hyväntekeväisyyteen. Minulla on nyt yksi vakituinen lahjoituskohde, mutta kukkaroni venyisi enempäänkin.
- Hommaan pari ihanan höpsönpöpsöä vaatetta. Havahduin syksyllä siihen, että kaikki vaaterahani tuntuvat sulavan siihen paljon puhuttuun arkipuvustoon. Se on toki tärkeä, mutta elämä nyt on älyttömän paljon hauskempaa, kun käyttää joskus leoparditakkia. Haluan leoparditakin tai glittertakin. Haluaisin myös Flavor Flav -henkisen överin kaulakäädyn.
- En ota itseäni niin pirun vakavasti. Ei mun enää tarvitse. Olen ”jo” 34, olen tehnyt työelämässä sitä sun tätä, olen pakertanut maailmaan täysjärkisen lapsen, olen monelle ihmiselle ihan hyvä läheinen, maksan laskuni aina kun muistan ja vaihdan lakanat säädyllisen usein. Minun ei tarvitse todistaa joka välissä, että mää oon pätevä mää oon pätevä, huomaa mut huomaa mut. Jos ei huomaa, sitten ei huomaa. Jos pitää pellenä, sittenpähän pitää.
- Poltan vihdoinkin jättimäisen sikarin, jonka sain ystävänpäivälahjaksi kolme vuotta sitten. Jonain kauniina kesäpäivänä menen tuonne Sorsapuistoon, istun koko päivän puun alla, pössyttelen siggeä, vedän Moscow Mulea termoskannusta ja luen Capotea.
Semmoista. Tähän loppuun pakollinen, aktivoiva blogikysymys (joihin kukaan ei enää vastaa, koska kaikki kommunikointi käydään Instassa). Siis: mitä sinä lupaat?
Tuo kakku vaikuttaa älyttömän hyvältä, ei makealta vaan mukavan raikkaalta.
Niin, ne uuden vuoden lupaukset.
Vähennän entisestään lihansyöntiä sekä kiinnitän entistä enemmän huomiota ruoan eettisyyteen.
Käyn enemmin tai myöhemmin erään ihmisen kanssa keskustelun jonka olen halunnut käydä jo jonkin aikaa. Miten jotkin asiat voikin olla niin vaikeita toteuttaa käytännössä?
Kiinnitän huomiota enemmän omaan hyvinvointiin.
Eiköhän näissä ole tarpeeksi tulevalle vuodelle.
Uudenvuoden illallisella tuskailin, kun viinit nousevat nykyään niin älyttömän helposti hattuun, koska juon todella harvoin ja silloinkin vähän. Rakastan kuitenkin viinejä ja lupaankin juoda useammin (edelleen vähän), että tulisi edes jonkinmoinen toleranssi takaisin.
Aaw, ihanaa, aktivoiva blogikysymys toimii sittenkin! Vähemmän lihaa, enemmän viiniä ja tärkeitä keskusteluita – todella loistavia lupauksia kaikki! ❤️