Teimme taas jo perinteiseksi muodostuneen jouluristeilyn Tukholmaan. Risteilimme Siljalla, koska POONUKSET, ja Tukholmassa käytimme aikaa ruokapaikkojen kiertelyyn. No tuli siinä ostettua likalle vähän vaatettakin, mutta meidän aikuisten ostokset koostuivat tällä kertaa italialaisista herkuista.
Eataly, pala aitoa Italiaa
Kulinaari-Kimmo vinkkasi minulle Tukholman Eatalaysta, joka on food marketista, ravintoloista ja pienemmistä herkkutiskeistä koostuva kokonaisuus. Eataly-konsepti syntyi New Yorkissa 2000-luvun alussa, ja nyt Eataly löytyy yhteensä viidestätoista eri maasta, joissakin maissa useista kaupungeista.
Kun kävimme Tukholman Eatalyssa, en kuitenkaan tiennyt, että kyseessä on ketju. Jos olisin tiennyt, olisin ollut skeptinen ja jättänyt käynnin ehkä väliin. Se olisi ollut suuri virhe.
Herkkupuoti ja ravintoloita
Tukholman Eataly ei nimittäin muistuta negatiivisessa mielessä ketjupaikkaa. Ydinkeskustassa sijaitseva (karttalinkki tässä), vanhaan elokuvateatteriin rakennettu kokonaisuus on ensinnäkin kaunis. Miljöö kunnioittaa rakennusta ja sen koristeellisuutta. Korkea tila pääsee oikeuksiinsa molemmista kerroksista ihailtuna, ja kattoa koristavat suuret kristallikruunut.
Suurin osa ruokapuodin tuotteista on alakerrassa, mutta tuotteita ja myyntitiskejä on ylhäälläkin. Yläkerran kaupassa on myynnissä myös keittokirjoja. Lisäksi ylhäällä on koulutustila.
Alakerran piazzalla on yksi suuri ravintola ja herkkutiskejä, joista voi ostaa esimerkiksi oliiveja, juustoja, jäätelöannoksen tai kahvikupposen. Yläkerrassa on kaksi ravintolaa, toinen ymmärtääkseni fiinimpi ja toinen rennompi, joka tarjoilee pizzaa ja pastaa.
Kaikki Eatalyn ravintolat ja herkkukojut löytyvät täältä. Yläkerran pizzaravintolassa oli kiireiseen lounasaikaankin tilaa, mutta katutason ravintola oli täynnä. Joululoma toki vaikutti asiaan. Jos haluat pelata varman päälle, varaa kuitenkin pöytä.
Elämäni parasta pizzaa
Olin ensin hieman pettynyt, koska jouduimme ”vain” pizzaraflaan. Kun näin, millaisia annoksia viereisiin pöytiin kannettiin, pettymykseni haihtui.
Tilasimme kolmeen pekkaan jaettavaksi munakoisopastan ja valkoisen kinkku-herkkusienipizzan. Nämä lounaslistan annokset maksoivat kympin kappale. Hintataso oli muutenkin huokea, sillä lounaslistan ulkopuolella olevat pizzat maksoivat noin 15 euroa.
Pöytään tuotiin ensin keittiön tervehdyksenä lajitelma erilaisia antipasteja ja salaatteja. Huokaisin ihastuksesta jo nähdessäni pääruoat, ja ensimmäiset suulliset vahvistivat tunteeni: söin yhdet elämäni parhaista pizza- ja pasta-annoksista.
Munakoisopasta oli jumalaisen al denteä ja ruokaisaa. Aivan erilaista kamaa kuin joku liukas Myllyn Paras, jota voi mättää mahaansa kauhakaupalla. Kun pasta on ehtaa tavaraa, maltillinenkin annos täyttää vatsan. Munakoiso oli kypsennetty hyvin, ja suola, makeus ja hapokkuus olivat tomaattikastikkeessa kohdillaan.
Pizzan pohja oli juuri sitä tyyppiä, jota rakastan: sitkoisa, suolainen ja hapan. Sori rakkaat Sitko ja Luca, tämä kiilasi nyt teidänkin ohitsenne. Ei olisi tullut mieleenkään jättää edes yhtään reunapalaa syömättä. Sienet olivat tuoreita, eivät säilöttyjä, kinkku laadukasta ja juustoa juuri sopivasti. Palan painikkeeksi joimme maailman parasta limua, oikeasta sitruunamehusta tehtyä San Pellegrinoa.
Lounaan jälkeen kävimme vielä ostoksilla alakerran food marketissa. Mukaan tarttui muun muassa panettone, pastaa, pistaasitahnaa, oliiviöljyä ja balsamicoa.
Vete-Katten on aikamatka sadan vuoden taa
Olin tutkinut etukäteen Tukholman parhaaksi rankattuja kahviloita, sillä halusin kokea myös täydellisen fikapaussin. Ystäväni, joka tietää, että olen vanha sielu, suositteli meille Vete-Kattenia. Vuonna 1928 perustettu kahvila-konditoria on samanlainen ilmiö kuin Ekberg helsinkiläisille. Kahvilassa on vanhan ajan tunnelmaa ja klassikkoleivonnaisia, jotka tehdään itse paikan päällä.
Vete-Katteniin on kaksi sisäänkäyntiä. Paraatipuoli on Kungsgatanilla (karttalinkki tässä), mutta valitettavasti emme huomanneet sitä, vaan astuimme sivuovesta sisään. Menimme vahingossa kahvilan peräosaan, joka on aika ahdas ja hämärä edustuspuoleen verrattuna.
Tosin paraatipuoli oli lauantaina niin täynnä, etten olisi kehdannut kuvailla siellä. Perähuoneesta saimme sentään pöydän, vaikka jouduimmekin ottamaan vähän henkistä matsia erään mummelssonin kanssa.
Ruotsissa kun oltiin, tilasin tietenkin ikisuosikkiani eli prinsessakakkua. Pala oli valtava ja riitti mainiosti kolmelle. No okei, likka sai sen lisäksi vielä pienen kissan muotoisen suklaatikkarin.
Seuraavalla kerralla yritän päästä etuosan suureen kahvisaliin palmujen katveeseen. Jos rakastat historian siipien havinaa, kanelipullia ja punssirullia, tämä on sinun paikkasi!
Kahvittelun jälkeen kävimme vielä katsomassa NK-tavaratalon jouluikkunan. Upeasti somistetut ikkunat ovat ohjelmanumero itsessään. Tänä vuonna teema oli avaruus. Pidin tosin viime tai edellisvuoden aikamatkateemasta vielä enemmän.
Lisää vinkkejä risteilyille ja Tukholman herkkupaikkoihin
Risteilyllä en jaksanut kuvailla, vaan keskityin kunnolla perheen kanssa olemiseen ja lepäilyyn. Jos Siljan Bon Vivant -ravintola vegemenuineen, Commodore-hytti ja sen varustus kiinnostavat, lisätietoa löydät tästä jutusta. Nyt tosin emme olleet Commodoressa, vaan tilavassa perhehytissä.
Pari vuotta sitten testasimme myös Junibacken-satumaailman ja Muumi-hytin. Se on kooltaan samaa luokkaa kuin perhehytti, vaunut siis vaihtuvat sisälle. Muumi-hytissä on kuitenkin tarjolla Muumi-kuohujuomaa, ja hytti on sisustettu teeman mukaan. Ihan kiva, mutta ei ihan niin päräyttävä elämys kuin kuvittelin.
Täältä taas löytyy Tukholman ihania bistroja ja olutpaikkoja – ja varoitukset parista hotellista, joihin ei todellakaan kannata mennä.
Tästä ikivanhasta jutusta löytyy kiva brunssivinkki, hipstermesta Café Saturnus. Ja voi miten pieni huopatukka tytsymme noissa kuvissa onkaan! Nyt hän on jo vanha Tukholman-reissaaja. 🙂
Aika mahtava reissu! Itsekin olin ensin tietämätön Eatalyn olevan ketju, mutta kuten sanoit, hyvä että menin. Täytyy tässä joskus testata se yläkerta myös.
Mä taas varaan tyyliin jo alakerrasta pöytää seuraavaa freissua verten. 😀
Kävin Eatalyssa (tietämättä, että se on ketju) ensimmäisen kerran Roomassa. Voin muuten kertoa, että Tukholman Eataly on huomattavasti tunnelmallisempi ja ”italialaisempi”, vaikka toki Rooman myymälä on valtava ja valikoimat suuremmat. Mutta se on myös tavaratalomaisempi. Niin mutta eipä mulla sitten muuta, kuin että kannattaa käydä! Molemmissa.